Nyt kurkistetaan tarkemmin meidän uuden kodin keittiöön. Jo on aikakin – voisi sanoa! Olen odottanut pimeän kauden väistymistä, jotta saan kuviin luonnonvaloa ja nyt sitä vihdoin riittää. Tosin napsin nämä kuvat vain kännykällä viikonloppuna, mutta tunnelma onkin minulle tärkeämpää kuvissa kuin tarkka laatu. Postauksen lopussa ennen ja jälkeen -kuvaparit.

Lähdimme uudistamaan keittiötä sillä periaatteella, että säilytetään kaikki mitä mahdollista. Selvää oli, että keittiön ovet pitäisi uusia, sillä kymmenisen vuotta vanhoista kalvo-ovista oli kalvo lähtenyt irtoilemaan ja kellastumaan. Keittiön toiminnallisuuttakin piti hiukan muuttaa, sillä nelihenkinen perheemme tarvitsi suuremman jääkaapin.

Keittiön kivitasot ja saarekkeen rungon pystyimme säilyttää täysin, mikä oli hieno juttu. Uusi keittiö suunniteltiin siten, että kivitasojen mittoja ei tarvinut alkaa muuttamaan. Jossain vaiheessa nimittäin selvittelin toisen kivitason lyhentämistä, kun näytti siltä, että se oli ainoa vaihtoehto, mutta onneksi siihen operaatioon ei tarvinut ryhtyä. Ei olisi ollut kovin vaivaton homma!

Pystyimme säilyttämään monta osaa vanhasta keittiöstä

Eli, lopulta uusimme seinää vasten olevan osan kaapistot kokonaan. Vanhan jääkaappi-pakastimen sekä kaapistot tältä seinältä saimme myytyä eteenpäin. Entisen jääkaappi-pakastimen paikalle laitettiin aamiaiskaappi, joka kätkee sisälleen mm. leipäpisteen, leivänpaahtimen ja mikron. Minusta on hienoa, että leipäpiste saatiin ovien taakse piiloon, sillä aiemmassa kodissa leivät olivat koko ajan esillä. Aamiaiskaapin ovet sujahtavat rungon sisään piiloon, mikä lisää keittiön toiminnallisuutta, kun ovet eivät ole edessä.

Koska sijoitimme aamiasikaapin entisten kylmälaitteiden paikalle, oli mahdollista säilyttää kivitaso ennallaan. Säilytimme myös kivitasossa kiinni olleen lavuaarin. Uuden hanan hankimme ja se on Hansgrohen Talis, jossa on ulosvedettävä juoksuputki – tosi kätevää!

Kylmälaitteen sijoitimme uudistuneessa keittiössä takan puoleiselle seinälle, jossa oli aiemmin vitriinikaapisto. Mittailimme tarkasti, että kylmäkeskus varmasti mahtuisi tähän ilman, että kulku kävisi liian ahtaasti ja hyvinhän se sopii. Päädyimme kotimaisen Festivon kylmiö-pakastimeen, josta olenkin kirjoitellut aiemmin tässä postauksessa. Lupaan kirjoitella vielä tarkemmin myös käyttökokemuksia siitä!

Saarekkeen runko säilyi, mutta toiminnallisuus päivittyi

Keittiön saareke säilyi siis rungoltaan ennallaan, mutta koki sekin kyllä päivitystä. Hankimme Boran liesitason, jossa on integroitu liesituuletin, jolloin pääsimme eroon isosta huuvasta keittiössä. Se on ollut loistava hankinta. Lieden vuoksi uunin paikkaa piti siirtää ja sijoitimme sen saarekkeen toiseen päätyyn. Uutta uunia emme hankkineet, sillä vanha toimii edelleen erinomaisesti.

Saareke päivittyi myös siten, että lisäsimme säilytystilaa saarekkeen ruokailutilan puolelle, missä oli aiemmin kolo ja baarituolit. Meille säilytystilan lisääminen oli olennaisempaa kuin istuskelutila. Runkoa siis jatkettiin ja tällekin puolelle asennettiin ovet. Tällä puolella ovet ovat vetimettömät, jolloin niihin ei kolhi itseään ja lopputulos on visuaalisesti rauhallinen. Ovet toimivat siis pomppusalvoilla.

Saarekkeessa oli aiemmin myös ns. jatkopala, joka oli asennettu siihen jälkikäteen. Irroitimme tuon jatkopalan ja saimme rakennettua siitä olohuoneen ja ruokailutilan välissä olevan hyllystön alaosan. Pitääkin kirjoitella myös siitä joskus tarkemmin…

Yksityiskohdat lisäävät kodikkuutta

Hankimme keittiökaapit paikallisesta Huushollikeittiöstä. Suunnittelin keittiön visuaalisen kokonaisuuden itse, mutta siskosta oli korvaamaton apu luonnostelussa ja mittoja mietittäessä. Ihastuin ovimalliin, jossa on kapeat kehykset reunoilla. Ovimalli sopii minusta kauniisti talon henkeen, mutta ei ole kuitenkaan liian söpö. Raffit vetimet tuovat sopivaa kontrastia. Ovien vaaleanharmaa sävy on nimeltään ”Alumiini”, mutta se on aivan sama sävy kuin Tikkurilan ”Batisti”.

Yläkaapit ovat kivasti korkeat ja kapeat, mikä viehättää minua visuaalisesti. Halusin myös jättää reunaan kivan avohyllyn erilaisia esillepanoja varten – tällaiset yksityiskohdat lisäävät keittiön kodikkuutta.

Keittiön välitilan materiaalin päätin heti ensinäkemältä! Ihastuin nimittäin Huushollikeittiöillä tähän upeaan marmorikuvioiseen suurlaattaan, jossa on aivan upeat sävyt: punertavaa, harmaata sekä ruskean eri sävyjä. On siinä pieni ripaus vaaleansinistäkin!

Tärkein twist tulee valaisimista

Keittiön tärkein twist tulee valaisimista. Saarekkeen ylle kaartaa viininpunainen Valerie Objectsin Hanging Lamp no 3. valaisin. Se oli rakkautta ensi silmäyksellä ja tiesin heti, että tuo täytyy saada keittiöön tuomaan persoonallisuutta ja ilmettä. Ja nimenomaan viininpunaisena! Välitilan suurlaatassa on samaa sävyä.

Toinen tärkeä valaisinhankinta on seinäkiinnitteinen Tom Dixonin ”Stone” valaisin. Sekin oli kyllä rakkautta ensisilmäyksellä! Etsin tähän ensin jotain pyöreäkupuista valaisinta, mutta kun näin Stonen, tiesin löytäneeni juuri sen mitä olin etsinyt. Stone-valaisimen runko on carrara-marmoria ja se antaa kauniin tunnelmavalon illalla.

Ruokailutilan yllä oleva näyttävä Ingo Maurerin Zettel’z jäi meille vanhemmiltani, eli se on entisellä paikallaan. Sillä on paljon tunnearvoa.

ENNEN JA JÄLKEEN

Keittiössä on vielä muutama keskeneräinen asia. Katossa olevaan poistoilmaputkeen pitäisi asentaa pyörivä härpäke viimeistellymmin, jotta johto ei olisi miten sattuu kaapiston päällä. Lisäksi pitäisi hankkia jokin venttiili seinässä olevaan korvausilmareikään, joka johtaa suoraa ulos! Mutta kaikki ajallaan… 😉

Minun täytyy sanoa, että rakastan meidän keittiötä! Olen tosi iloinen, että pystyimme säilyttämään monia elementtejä vanhasta keittiöstä ja kuitenkin uudistamaan ilmeen totaalisesti. Parasta on, kun aamu- tai iltapäivän aurinko valaisee keittiön ja luo sinne omanlaisensa tunnelman.


Miten onkaan nykyisin niin korkea kynnys kirjoitella blogiin ihan vain kuulumisia…? Tuntuu, että nykyisin blogipostauksen pitäisi olla todella informatiivinen, jotta se kannattaa tehdä. Mutta…