Heii! Onpas kulunut pitkä aika siitä, kun viimeksi kirjoittelin blogiin! On ollut ikävä, mutta on tehnyt hyvää levähtää kunnolla ja olla ottamatta paineita mistään. Haluan kuitenkin edelleen dokumentoida tänne muistoksi kotityyliä, joten nyt on aika palata ja kurkistaa miltä meidän (”uuden”) kodin olohuone näytti tänä kesänä.
Viime kevät ja alkukesä oli erityisen rankkaa aikaa, sillä menetimme rakkaan isämme Juhani Melenderin. Suru on valtavan suuri, mutta sen kanssa on opittava elämään. Olen viettänyt pitkää, 4,5 viikon mittaista kesälomaa, joka tulee nyt torstaina päätökseen. On tehnyt todella hyvää saada vain olla. Kotia olen sisustanut minimaalisen vähän, mutta kesäksi halusin luoda olohuoneeseen raikkaamman ilmeen.
Ihan ensimmäiseksi karsin olohuoneesta pitkät samettiverhot pois. Sitten vaihdoin sohviin skarpit valkoiset päälliset. Valkoisista sohvanpäällisistä on vuosien varrella muodostunut minulle kesäinen tapa. Valkoiset sohvat sopivat minusta hyvin kesäsisustukseen, sillä niihin on helppo yhdistää mitä vain värejä ja upeat värikkäät luonnokukkakimput pääsevät oikeuksiinsa tuomaan väriä kokonaisuuteen.
Vaihdoin myös nahkaiseen Adean Tre-rahiimme uuden päällisen (*saatu yhteistyön myötä). Sain valita Adealta mieleisen kankaan ja valitsin vihreäsävyisen Narita 002 -kuosin päälliseksi. Se on minusta tosi kaunis! Vihreästä on tullut pikkuhiljaa yksi lempiväreistäni – varsinkin tummanvihreästä.
Sitten vaihtelin vähän koristetyynyjä. Halusin laittaa sohvalle Bakerin kasviaiheisen tyynynpäällisen sekä myös Johanna Gullischenin kuosia. Putkityynyt ovat nykyään lemppareitani olohuoneen sisustuksessa. Pidän siitä, että koristetyynyt luovat jännää rytmiä erilaisilla muodoillaan.
Kuvista ei heti sitä huomaa, mutta järjestelin myös avohyllyt uudestaan. Minulle on tärkeää, että esillä olevat tavarat muodostavat kauniin kokonaisuuden ja nyt olen viilannut maljakot ja kirjapinot sopivaan kokonaisuuteen. Kirjahyllyssä järjestin kaikki kirjat samaan riviin, joten ilme on heti selkeämpi.
Olohuoneeseen paistaa iltaisin aurinko todella kauniisti. Läheiset koivut siivilöivät valon ihanasti ja valo värähtelee puiden liikkeen ansiosta heleästi kodin seinillä ja pinnoilla. Se on rauhoittavaa! Muistan kuinka talvella kuumeisesti odotin, että saadaanko ollenkaan luonnonvaloa tähän kotiin, mutta se huoli oli turha – koti kylpee valossa aamusta iltaan.
Karsimisella ja tekstiilejä muuttamalla olohuoneeseen syntyi selkeästi raikkaampi ilme. Aiemman lookin voi kurkata esim. täältä. Valtavan eron tunnelmaan teki myös ilmalämpöpumppu, joka meille asennettiin heinäkuun alussa. Sitä ennen tässä kodissa oli tukalan kuuma, mikä teki koko kotiin tunkkaisen vaikutelman. Ilmalämpöpumpun viileys raikasti tehokkaasti kodin tunnelman ja ero fiiliksessä on huikea! Toki sen aistii vain paikanpäällä.
Huomenna vietän viimeistä lomapäivää. On ihan mukava jo palata töihin ja arkeen takaisin. Kesää on onneksi vielä jäljellä. Ajattelin, että tulen vielä jossain vaiheessa kirjoittelemaan Villa Fregatin kesäkuulumisia. Ja ehkäpä kaivan myös kameran esille ja otan ”kunnollisia” kuvia tästä kodista näiden kännykkäräpsyjen sijaan.
Mitä teille kuuluu?
10 Comments
Lämmin osanotto suuressa surussanne! Todella hienoa, että jaksat isäsi poismenon jälkeen taas kirjoittaa ja jaat upeita kuvia raikasilmeisestä olohuoneesta tässä blogikirjoituksessasi. Itselläni olisi myös tarvetta huoneiston viilennykseen ja pohdin tässä vaihtoehtoja. Asennettiinko teille vesi-ilmalämpöpumppu vai ilmalämpöpumppu? Kiitos sinulle inspiroivasta blogistasi!
Kiitos. <3
Meille asennettiin viilentävä ilmalämpöpumppu. Eli sellainen joka on tarkoitettu pääsääntöisesti viilentämiseen, sillä lämmitys kuuluu taloyhtiölle. Ja muutenkin tarvitsemme ennemminkin vain viilennystä.
Osanottoni menetyksenne johdosta.
Menetin myös kaksi vuotta sitten rakkaan äitini.
Isä, tädit ja eno ovat myös jo iäkkäitä,
toivottavasti saan nähdä heitä vielä pitkään.
Voimia teille ja kiitos ihanasta blogista!
Kiitos paljon. <3
Lämmin osanotto suruunne! Kaipailinkin jo sinun ja sisaresi blogipostauksia kovasti ja ilahduin valtavasti kun olet tullut takaisin
Kiitos. Mukava kuulla, että blogipostauksia on ollut ikävä. Yritän jaksaa päivittää useammin. Tai siis tietenkin fiiliksen mukaan – pakkoa ei ole.
Lämmin osanotto isäsi poismenon johdosta. Voimia surutyöhön.
Osanotto suureen suruunne!<3
Nyt ymmärrän, että äitisi ei jaksa enää päivittää instatiliään.
Olen seuraillut teitä molempia jo kauan. Itse aloitin blogini samana vuonna kuin sinäkin, mutta moneen vuoteen en ole sinne mitään kirjoittanut ja syykin on tuo sama mistä puhuit.
Kaunis tämä uusi kotinne ja niin ilmavasti sisustettu. Sinulla ja äidilläsi on samanlainen maku 🙂
Mukavaa syksynalkua
T. Hanne
Kiitos paljon. <3
Kiitos.