Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Kuivakukkatrendi jyllää nyt kuumimmillaan, mutta kaikki kuivakukat, heinät ja viljat eivät välttämättä sovi kissaperheeseen. Meidän kotia eivät enää korista ihanat ohran korret, sillä ne aiheuttivat melkoisen episodin viime sunnuntaina…

Meidän kisut jättävät kasvit yleensä rauhaan. He eivät ole nakertaneet juuri mitään kasveja. Pörrö on osoittanut kiinnostustaan ainoastaan kuivakukkaoksiini, joita nappaa mukaan omiin leikkeihinsä. Vanhempi kissa Pehmis ei enää jaksa innostua mistään kasveista.

Viime sunnuntaina Pörrö nakersi ruokapöydällä maljakossa olevia ohran oksia. Komensimme hänet pois tuhmuuksien teosta, mutta vähän ajan päästä alkoi kakominen ja nieleskely. Pörrö yritti oksentaa monesti, mutta mitään ei tullut ulos. Epäilimme, että ohran korsi oli juuttunut Pörrön nieluun ja soitin päivystävälle eläinlääkärille. Seurasimme tilannetta iltapäivään saakka. Pörrö söi, leikki ja oli muuten normaali, mutta pysähtyi välillä nieleskelemään ja kakomaan.

Illansuussa päätimme sitten lähteä eläinlääkäriin. Ohran korsi on tosi hentoinen, joten sitä olisi tosi vaikea nähdä kissan kurkusta. Minä ja tyttäremme avustimme eläinlääkäriä, jotta Pörrö saatiin sellaiseen asentoon, että kurkkuun oli mahdollista nähdä. Kissa piti tietysti nukuttaa toimenpiteen ajaksi. Valitettavasti päivystävä eläinlääkäri ei löytänyt ohran kortta ja näytti siltä, että joutuisimme seuraavana päivänä ajalemaan kauemmas Uuteenkaarlepyyhyn, missä on eläinlääkäriasema, jossa nieluun voitaisiin tähystää. Ja kissa pitäisi tietysti taas nukuttaa. Kyllä harmitti kovasti!

Samana iltana nukutuksesta herättyään Pörrö oli kuitenkin melko normaali: kävi syömässä ja paremmin toinnuttuaan alkoi myös tutut leikit innostaa taas. Kakomista tai ylimääräistä nielemistä ei esiintynyt enää yhtään ja seuraavana päivänä Pörrö oli oikein erityisen villinä ja innoissaan. Ohran korsi oli ilmeisesti irronnut sittenkin eläinlääkärikäynnillä ja Niinpä meidän ei tarvinut lähteä kalliiseen ja kissaa rasittavaan nielun tähystykseen. Loppu hyvin, kaikki hyvin.

Mutta ne ihanat ohran korret nakattiin kyllä heti roskakoriin! En siis todellakaan voi suositella tätä kaunista kuivakukkakimppua kissakotiin. Ohran päissä olevat pitkät pätkät ovat tosi tarttuvia, kun niitä sivelee “vastakarvaan”, joten ei ihmekään jos sellainen tarttuu kissan kurkkuun tai nieluun. Nyt laitoin keittiöön kissanruohoa kasvamaan, jotta meidän kisuilla olisi jatkossa turvallisia kasveja, joita napostella. Pörrö on puoliksi maine coon, joten sillä on pitkä karva ja taitaa kaivata ekstra-apua myös karvapallojen taltuttamiseen.

Pörrö sukkapuvussaan

Voisin tässä samalla päivitellä kissojen kuulumisia, kun niistä harvemmin tänne blogiin kirjoittelen. Pörrö ja Pehmis tulevat oikein mainiosti toimeen, vaikka ikäeroa on kuusi vuotta. Molemmat ovat sopeutuneet kivasti myös mökkeilyyn, vaikka mökki ei taida Pehmiksen lempparipaikka ollakaan. On siellä sentään kiva kattoparru, jonka päällä molemmat tykkäävät hengailla. Pörrö täytti elokuun lopussa yhden vuoden ja hänet steriloitiin kolmisen viikkoa sitten. Se operaatio meni oikein mallikkaasti ja totesimme, että sukkahousuista leikattu puku oli parempi haavansuoja kuin kaukalo kaulassa. Pörrö oli niin suloinen sukkapuvussaan!

Meidän kisujen arkea ja yhdessäeloa voi seurata heidän omalla Instagram-tilillään: pehmis.ja.porro. Tili päivittyy epäsäännöllisen säännöllisesti, mutta on kiva, että on paikka mihin taltioida kissamuistoja ja jakaa hetkiä muiden kissaihmisten kanssa. Nähdään siis siellä!

Lue myös: Kissanpentu tulee taloon – mitä huomioida sisustuksessa

Author

10 Comments

  1. Söpöjä on teidän kisulit. Ja ihana, että ne viihtyvät myös teidän mökillä. Mökkinne on aivan upea myös!

    • Suvi M Reply

      On ne niin rakkaita meille. <3 Onneksi viihtyvät mökilläkin, sillä siellä tullaan viettämään paljon aikaa. 🙂

    • Suvi M Reply

      Juu, minulla ei ole nuo maataloustermit niin hallussa. 😀

  2. Huh, onneksi Pörrö selvisi koettelemuksista ilman toista eläinlääkärireissua ja nukutusta. Hän on sukkapuvussaan kyllä varsin suloinen. 🙂

    • Suvi M Reply

      Siis kyllä Pörrö piti silloin nukuttaa, kun kävimme päivystävällä eläinlääkärillä. Muuten ei olisi tullut kurkkuun katsomisesta mitään. Mutta onneksi ei tarvinut lähteä sinne tähystykseen ja taas uudestaan nukutukseen sen myötä. 🙂

      Sukkapuku oli niin suloinen! Melkein tulee ikävä sitä. 😀

  3. Niin ihania kissoja molemmat. Rakastan kissoja mutta myös kaikkia muitakin eläimiä. Oma kissani on nyt 13,4 vuotias ja on monia sairauksia. Päivä kerrallaan nyt mennään ja itku on herkässä.

    • Suvi M Reply

      Kissat ja eläimet ylipäänsä ovat lähellä minunkin sydäntä. <3 Paljon voimia sairaan kissan kanssa! Meilläkin 18-vuotias Viivi-kissa sairasteli puolisen vuotta ennen kuin hänestä oli pakko luopua. Se oli niin raskasta. Siitä tulee nyt pian vuosi...

  4. Huh, onneksi selvisitte tuolla yhdellä käynnillä. Meillä on 2,5-vuotiaat norskiveljekset. Myrkylliset viherkasvit hävitettiin tai annettiin pois poikien tullessa. Yksi myrkytön viherkasvi jätettiin, ja se kiinnostaa kissaherra välilä, etenkin vähän kuivemmasta oksat. Ostan leikkokukkia aina välillä, mutta ne on jätetty rauhaan. Olen haaveillut pampaheinistä, mutta taidan jäättää väliin teidän esimerkkinä takia. Saa nähdä, uskalletaanko tänä vuonna laittaa joulukuusta…

    • Suvi M Reply

      Niinpä, sai huokasta helpotuksesta! 🙂 Meillä Pörrö on aiemmin leikkinyt toisenlaisilla kuivakukan oksilla, mutta niissä ei ole niin takertuvat osat. Ohrassa on nuo vihneet (sana jonka tämän myötä opin), jotka tarkertuvat helposti. Takertuvan ominaisuuden huomaa kun silittää oksaa “vastakarvaan”. Sellaisia ei ainakaan kannata hankkia. Pampaheinää meillä ei ole ollut, joten siitä en osaa sanoa. Joulukuusi on joka vuosi, eikä siitä ole ollut mitään ongelmia kissojen suhteen. 🙂

Write A Comment

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.