Olen huomannut, että tähän aikaan vuodesta ihastun usein erityisesti murretun vaaleanpunaisesta sävystä. Näin on käynyt monena vuonna ja oletukseni varmistui, kun selasin blogiarkistoja taaksepäin. En tiedä miksi tämä ihastus tuntuu painottuvan aina helmikuulle. Ehkä syynä ovat magnolian kukat, jotka jaksavat viehättää kauneudellaan vuodesta toiseen…

En mitenkään tietoisesti sisustanut murretun vaaleanpunaisin sävyin kotona; vaihdoin vain lakanat ja laitoin magnolian oksan maljakkoon. Overose-tuoksukynttilä sekä seinällä oleva Iittalan vaaleanpunasävyinen ”seinäkukkanen”* tuovat nekin ripauksen tuota sävyä kotiin. Siskoni kirjoittelikin muuten juuri siitä, miten suuri ero eri sävyillä on. Etenkin vaaleanpunaisen eri sävyillä on merkitystä sisustuksessa: lastenhuoneen sävyinen vaaleanpunainen luo ihan erilaisen tunnelman kuin elegantimpi murrettu roosa.

Tämän magnolian oksan kanssa kävi vähän köpelösti. Ostin kukkakaupasta suuren oksan, jossa oli monenmonta nuppua ja iloitsin siitä, että suurimmat nuput ehtisivät aueta vielä viikonlopuksi. Siinä kävikin sitten niin, että seuraavana aamuna valtaosa nupuista oli kuivahtanut ja muuttunut ruskeaksi reunoilta. Ehkä laitoin oksalle liian kuumaa vettä…? Tämä oli ensimmäinen kerta, kun näin kävi – aiemmin olen saanut magnolia oksat kukkimaan ilman sen suurempia kommervenkkejä.

Toinen asia, josta innostun joka vuosi tähän aikaan ovat auringonsäteet. Pitkän pimeän kauden jälkeen sitä lähes hihkuu onnesta, kun aurinko alkaa taas valaista kotia. Meidän olohuoneen suuret ikkunat suuntautuvat länteen ja matala talviaurinko pääsee valaisemaan olohuonetta aina vasta kevättalvesta. Viikonloppuna bongasin tämän vuoden ensimmäiset auringonsäteet ja varjot olohuoneen/ruokailutilan seinästä. Nyt vielä odottelen auringon tulvimista kunnolla sisään; viime vuonna se tapahtui helmikuun lopussa, kun kirjoittelin ihanasta unikosta.

Kirkas kevättalven aurinko paljastaa kaikki pölyiset nurkat ja viirut armotta. Meilläkin ”joku” on näköjään pyyhkinyt olohuoneen peilin väärällä pesuaineella, sillä peiliin on jäänyt selvät viirut, jotka vain kirkas valo paljastaa. Mutta mitäpä tuosta; tietää ainakin mistä siivota tarkemmin ensi kerralla. Mustaa hyllykköä saisi ainakin koko ajan olla pyyhkimässä jos haluaisi, että siinä ei näkyisi yhtäkään pölyhiukkasta.

Minä odotan innolla hiihtolomaa, joka on täälläpäin ensi viikolla. Meillä ei ole suuria suunnitelmia: tärkeintä on lepo. Itse odotan eniten sellaisia leppoisia kotipäiviä, jolloin on aikaa puuhastella kaikkea pientä. Meinasin pestä meidän tyynyt ja peitot sekä karsia vaatekaappien sisältöä. Mutta aion kyllä istuskella ihan vain omissa mietteissänikin sohvannurkassa ja nauttia hitaista aamuista, ja kiireettömistä hetkistä läheisten kanssa.

*Iittalan seinäkoristeet saatu aikoinaan blogiyhteistyön myötä

Author

6 Comments

    • Suvi M Reply

      Voi kiitos! <3 Pussilakanat ovat ruotsalaisen Midnattin "Wilted"-sävyiset.

  1. Onpa kauniinsävyiset pussilakanat tosiaan! ???? Ja tuo Magnolian oksa onkin kiva vähän erikoisempi kukka, kuin perus tulppaanikimput tähän aikaan vuodesta. ..Huvituin kun kirjoitit lastenhuoneen vaaleanpunaisesta, sillä itse juuri lisäisin vaaleanpunaista pitkin olkkaria ja meillä löytyy ihan olkkarista sitä hempeääkin sävyä nyt. Mutta talossa onkin pieni tyttövauva, niin ehkä sitä on hurahtanut pinkkiin joka puolella. ???? Aurinkoa kevääseen! (totta muuten, että ainoa harmi auringosta on sen armoton pölynpaljastus!)

    • Suvi M Reply

      Ihana kuulla! 🙂 Pieni tyttövauva varmastikin inspiroi sisustamaan vaaleanpunaisella – oikein paljon onnea pienestä suloisuudesta! <3
      Aurinkoista kevättalvea sinnekin! Ei anneta pölyn häiritä. 🙂

  2. Niin kauniit värisävyt ja levollinen tunnelma. Kenen valmistajan nuo kolme seinällä olevaa koukkua on? Aivan ihanat ????

    • Suvi M Reply

      Ihana kuulla, kiitos! <3 Seinäkoukut ovat Iittalan (saatu aikoinaan blogin kautta).

Write A Comment

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.