Voi kuinka olinkaan haaveillut ensimmäisestä yöstä mökillä! Kuinka saisi illalla myöhään ihastella auringonlaskua ja aamulla nauttia aamukahvin omassa rannassa. Yhteisiä, kiireettömiä hetkiä perheen kanssa ja mökin omaa, rauhallista tunnelmaa. Kesälomalla tuo hetki viimein koitti.

Ensimmäisen yön kunniaksi leivoin mansikkakakun. Tai leivoin ja leivoin: ostin valmiit pohjat ja täytin kakun hillolla, tuoreilla mansikoilla ja kermavaahto-rahkaseoksella. Helposti hyvää – sellaiset leipomukset ovat parhaita! Juotiin kakkukahvit pihalla ja suunniteltiin miten terassi rakennettaisiin.

Päivällä olimme käyneet ostamassa kaikille uudet peitot ja tyynyt, sillä ei tuntunut kivalta ajatukselta viedä mökille vanhoja petivaatteita. Illansuussa petasin sänkyihin pehmoiset pellavalakanat ja Mankku asensi pojan kanssa yläkertaan tv:tä ja muita laitteita. Lapset päättivät katsoa illalla leffaa. Meillä aikuisilla riitti vielä kaikenlaista pientä hommaa, sillä mökki oli tässä vaiheessa vielä aika keskeneräinen sisältäkin.

Illan hämärtyessä kiertelimme pihassa ja rannassa. Taivaanranta värjääntyi ihanin pastellisävyin, mutta auringonlaskun seuraaminen unohtui hääräilyn lomassa. Näimme ensimmäistä kertaa ulkovalot pimenevässä illassa. Sisälläkin sai sytytellä jo valaisimia päälle – kuinka kodikas tunnelma mökille syntyikään valaisimien luomasta valosta (tästä pätkä InstaStoryn puolella)!

Minä nukahdin ensimmäisenä, kun muut vielä katsoivat leffaa. Yön nukuin rikkonaisesti. Heräilin pieniinkin risahduksiin. Aamuyöstä tuli kuuma ja avasin ulko-oven, joka on meidän makuuhuoneen vieressä. Mietin, että helleöinä mökillä ei nuku erkkikään ilman ilmalämpöpumpun viilennystä. Kissojakin tuli ikävä.

Aamuauringon valo mökissä oli aivan ihana! Aurinko paistoi sisään keittiön nurkkaikkunoista niinkuin olin kuvitellutkin, mutta aamukahvinurkkauksesta puuttuivat vielä huonekalut. Tässä vaiheessa mökillä ei vielä ollut ruokapöytääkään. Keitin kahvit ja köpsöttelin rantaan nauttimaan aamukahvihetkestä niinkuin olin pitkään jo haaveillut. Rannassa oli lämmintä ja hiljaista. Edellispäivänä pyöräytetty mansikkakakku maistui vieläkin paremmalta seuraavana päivänä.

Olin ladannut ensimmäisen mökkiyön viettämiseen niin suuria odotuksia, että lopulta oli tavallaan helpotus, että se oli ohi. Ymmärrättekö? Kaikki ei suinkaan ole idyllistä ja täydellistä, mutta parhainta ovatkin ne tavalliset hetket. Ensimmäinen yö – nyt se on ”suoritettu” ja voidaan jatkaa mökkeilyä ihan rennosti vaan.

Mökkeilyn aloittaminen on aivan ihanaa, vaikka kaikki ei suinkaan ole valmista. Olennaisin puute on tietysti sauna, sillä mökillä ei vielä voi peseytyä missään. Siksi olemmekin viettäneet siellä vasta muutaman yön silloin tällöin. Saunatuvan rakentamisen aloitamme varmaankin nyt viikonloppuna, kun mökki on saatu maalattua valmiiksi. Saunominen on kyllä niin olennainen osa mökkeilyä! Eniten olemme kuitenkin mökillä kaivanneet meidän kisuja ja seuraavaksi pakkaammekin kissat mukaan autoon ja suuntaamme mökille viettämään ihan tavallista viikonloppua…

Author

6 Comments

  1. Osaan samaistua tuohon tunteeseen vaikkei omaa mökkiä olekaan, mutta oma pieni tupa meitä aina odotaa. Ensi kesänä myös sen sisustaminen.

    • Suvi M Reply

      Ihana kuulla! 🙂 Mahtavaa, että pääset sisustelemaan mökkiä!

  2. Ihanasti kuvailit tunnelmiasi. Mansikkakakakkukuva on niin täydellinen!
    Meillä mökkiremontti menossa, ja odotan niiiin paljon, että pääsisi sisustamaan ja viettämään ekaa yötä siellä.

    -Elma-

    • Suvi M Reply

      Onpa tosi kiva kuulla! 🙂 Tällaiseen projektiin liittyy niin monta ”ensimmäistä hetkeä”, että välillä mieli on tosi malttamaton ja odottaa ehkä liikaakin niitä huippuhetkiä. Ihan tavalliset, kiireettömät hetket ovat kuitenkin parasta. <3 Tsemppiä kovasti mökkiprojektiin!

Write A Comment

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.