Pihistä-panosta sarjaan löytyi tällä kertaa tunnelmallisia tuikkukuppeja. Alkuperäisen Etch kynttilälyhdyn on suunnitellut Tom Dixon. Jysk on päättänyt kopioida ideaa pienin muunnelmin: pyöreiden reikien tilalla ovat tähden muotoiset rei’ät. Muoto on sama molemmissa. Jyskin versiota en ole hipelöinyt, mutta veikkaan sen olevan paljon heiveröisempää tekoa verrattuna Tom Dixonin viimesteltyyn kynttilälyhtyyn.
Meidän kodistamme löytyy Tom Dixonin ”Etch” kynttilälyhty kuparin värisenä. Olen saanut sen lahjaksi siskoltani. Minusta tämmöiset pienet ylelliset tuotteet ovat juuri onnistuneita lahjoja designfriikille. Ylellinen kynttiläkippo tuo pientä luksusta kodin sisustukseen. Palan Tom Dixonin upeaa muotoilua saa kotiin alle seitsemällä kympillä.
Jyskin kopio kalpenee minun mielestäni aidon rinnalla aivan täysin, eikä se luo ollenkaan samaa fiilistä. Tulen lähinnä surulliseksi, kun muotoilijan työ on kopioitu ja massatuotettu edulliseen hintaan. Luulenpa, että moni Jyskin version ostajista ei edes tiedä kynttilälyhdyn muotoilun alkuperää. Vai ostaisitko itse sellaisen vain korvikkeeksi alkuperäiselle?
—
Translation: This kind of copying makes me sad.
51 Comments
Joo tässä en lähtisi ostamaan kyllä halpisversioita, kalpenee selvästi aidon rinnalla! Ja oikeassa olet, tuskin moni tämän tuikun ostava asiakas tunnistaa tätä Etchin kopioksi…
Meiltäkin löytyy ihan aito Etch kynttilälyhty, ja laadun kyllä tuntee kun etchiin koskee, ehdottomasti rahansa arvoinen designtavara.
Niinpä. En minäkään ostaisi halpisversiota aidon korvikkeeksi, mutta jokainen arvostaa tietty eri asioita…
No näistä näkee kyllä kirkolta kotia asti, kumpi on laadukkaampi! Jyskin versio on aika tökerö ja minun silmään ruma. Alkuperäinen voittaa kirkkaasti tämän kisan 🙂
Kiitos ihanasta blogista, aina herkullisia kuvia ja mukavaa luettavaa. Tykkään!
Kyllä se taitaa lähes aina olla niin, että aito voittaa kopion. 😉
Ja kiitos kivasta palautteesta! 🙂
Mulla ei oo ei aitoa eikä jyskin versiota tästä kynttilälyhdystä, mutta olen tismalleen samaa mieltä kanssasi tuosta Jyskin versiosta. Kalpenee. Ystävälläni käydessä näin siellä juurikin tuon edullisemman version ja meinasin pillahtaa itkuun… kuinka tähdet tekeekin siitä jotenkin kökön kun tuo aito näyttää niin tyylikkäältä ja klassiselta!
Voi että! No toivottavasti ystäväsi itse tykkäsi lyhdystä.
Meille tilattiin juuri Tom Dixonin Pipe lamppu kahtena kappaleena ja hänen tyyliään rakastavana panostaisin kyllä myös aitoon.
Voih, kuulostaapa ihanalta. Tom Dixonin tuotteet ovat niin upeita!
Tämä pari on tosiaan siinä mielenkiintoinen, ettei kopio syö alkuperäisen markkinoita. Jyskin lyhdyn ostavat tuskin tuntevat alkuperäistä ja aidon haluavat eivät pitkällä tikullakaan tökeröön kopioon koskisi. Itseäni kumpikaan kippo ei säväytä. En pidä Dixonin kupista ollenkaan enkä sellaista hankkisi. Joitakin kivoja juttuja hän toki on suunnitellut, mutta yleisesti ottaen en harrasta koriste-esineitä.
Aivan, jännä pari kyllä.
Ihailen minimalistista tyyliä, mutta itse en siihen kykenisi. Aina tupsahtelee maljakoita ja kynttilänjalkoja sinne tänne. Mutta ei niitä kyllä liikaa saa olla ja muotoiluun tulee olla panostettu.
Edellisiin saman aiheen kirjoituksiin verrattuna tämä on ehkä suorin kopio. Liiankin suora. Vaikka nämä tuskin syövät toistensa markkinaa, niin tuo Jyskin on aika mauton. Ei omaan makuuni oleva tai omaan kotiini sopiva tuote, mutta periaatteesta ostaisin alkuperäisen.
Tällainen kopiointi on kyllä ikävää.
Joko alkuperäinen tai ei mitään…tai vaikka joku kiva tuikkukuppi kirppikseltä mielummin.
Jostain syystä tuo alkuperäinenkään ei herätä mun kiinnostustani, en ostais, vaikka saisin Jyskin kopion hintaan.
Onneksi kaikesta trendikkäästä ei tykkää! Ei riittäis rahat eikä mahtuis mihinkään…
Juu, ei tietenkään kannata ostaa mitään sellaista mistä ei pidä tai mitä ei tarvitse.
Mun mielestä noita kopioita ei tulisi mainostaa näissä blogeissa…eivät ansaitse tätä mainostilaa.
Haluan herättää keskustelua ja siksi nostan näitä kopioita esiin. Tarkoitus ei ole mainostaa kopioita ja olen mielestäni sen tuonnut tekstissä esiin. Jokainen kuitenkin tekee tietysti itse oman ostopäätöksen. Pääasiassa en itse kopioita ostaisi ja minusta kuluttajien tulisi kiinnittää enemmän huomiota tuotteen suunnittelun alkuperään. Mutta toki on niin, että kaikki eivät suunnittelijan työtä tai muotoilua arvosta.
Kaikilla meillä ”normaaleilla työläisillä” ei ole varaa 70euron tuikkukuppeihin vaikka kuinka haluaisi sisustaa tyylikkäästi ja laadukkaasti. En ota nyt kantaa kyseiseen jyskin halpisversioon, mutta näin yleisesti, jos minulla on mahdollisuus ostaa halpa ja hyvin tehty kopio, ostan mieluummin sen kuin monin kerroin kalliimman tuotteen vain sen designarvon takia. On kuitenkin jokaisen oma asia mihin(ylimääräisen?) rahansa käyttää.
Tästä teemasta voi jauhaa loputtomiin, mutta minun periaatteisiini ei istu kopion ostaminen. Joskus vahingossa olen tietämättömyyttäni saattanut ostaa kopioidun tuotteen, mutta en ikinä koskaan milloinkaan tietäen tuotteen olevan kopio jostain toisesta. Mielestäni kunnia ja siten myös raha työstä kuuluu sen tekijälle, ei kopioijalle. Kyse ei ole designarvosta vaan siitä periaatteesta, että varastaminen on väärin. Piste.
Toinen juttu on sitten se, onko jokin tuote hintansa arvoinen vai ei. Jos ei, sen voi jättää ostamatta. Ns. designtuotteista (mitä ikinä termillä tarkoitetaankaan) löytyy hyviä ja huonoja sekä kalliita ja halpoja eivätkä hinta ja laatu kulje aina käsi kädessä. Esimerkiksi Hayn lakanat ovat susihuonoja laadultaan, vaikka ovatkin kauniita, kalliinpuoleisia ja tunnetun brändin tuotteita. Toisaalta taas Artemiden valaisimissa laatu ja huolellinen suunnittelu näkyy ja tuntuu, ja niistä maksan mielelläni.
t. eräs ”normaali työläinen”, jolla on kaksi Etch-lyhtyä ja joka ei koskisi pitkällä tikullakaan Jyskin rip-off-lyhtyihin.
Olen aika samaa mieltä J:n kanssa. Itse en koskaan ostaisi kopiota (tahallaan). Se tuntuisi minusta todella nololta, mutta jokainen päättää tietysti itse. Designtuotteissa maksaa laadun lisäksi myös suunnittelu ja minusta on ihan oikein, että taitavasta suunnittelusta maksetaan. Ihan älytöntä on se, että toiset kopioi idean ja rahastaa sillä. En voisi itse ikinä ”tukea” sellaista toimintaa.
Hauskaa että olet muuttanut mielipiteesi näin radikaalisti aitoa designia arvostavaan suuntaan. Aiemmassa postauksessasi liittyen Normann Copenhagen Lighthouse -lyhtyyn olit hiukan eri mieltä kopioiden ostamisesta. Mahtava huomata, että mielipiteesi ovat ”kehittyneet”. 🙂
Se Lighthouse onkin vähän kinkkisempi tapaus. Ostopäätökseen vaikuttaa aina käyttötarkoitus ja koska kaavailin ulkolyhdyn hankkimista, en olisi uskaltanut laittaa Normann Copenhagenin lyhtyä ulos Suomen talveen. Pitää kuitenkin ajatella myös järkevästi.
Tom Dixonin kynttilälyhty on taas muotoilultaan niin omanlaisensa, että kopiointi on selvempää kuin jossain muussa, geneerisemmän muotoisessa tuotteessa.
Meiltä löytyy molemmat. Ostin ensin kopiona kuin maistellakseni onko tuollainen opiskelijan budjetin venytyksen arvoinen. Tuo kopio (koeversio) päätynee kynäpurkiksi tai puutarhaan kesällä, sillä alkuperäisen ostin ja voin sanoa, että vaikka ovat kuvissa saman näköisiä, niin luonnossa eivät sitten ollenkaan. Kopio on tehty yhdestä metallinpalasta taivuttamalla ja on todella paksun ja viimeistelemättömän näköinen verrattuna alkuperäiseen. Aika samalla tavalla kopioitu kuin aiemmin esittelemäsi Normann Copenhagenin ja Luhdan lyhdyt. Alkuperän tunnistaa selvästi, mutta kopio on selvä kopio. Moni Jyskin asiakas ei tosiaan varmasti ymmärrä tuota alkuperää tälle designille…
Vähän noin arvelinkin sen olevan. Mutta hyvä, että Jyskin versiolle löytyy kuitenkin käyttöä sinulta, eikä,se päädy jätekeräykseen.
Kyllä mä jatkan panosta-linjalla, laatu on näkyvissä! 🙂
Jep jep. 🙂
Suora kopiointi saa minut aina jotenkin surulliseksi. Ei itse keksitä mitään, niin varastetaan suoraan jonkun toisen tuotannosta (vain jotain yksityiskohtaa muuttaen). Kaikilla ei tietysti ole varaa alkuperäisiin, mutta tuo suora kopiointi on niin syvältä 🙁
Lisäksi hinta, laatu ja kestävyys käy käsikädessä. Sen olen monesti käytännössä huomannut.
Aivan niin. On sitten ilman jos aito tuntuu liian kalliilta. Tai etsii esim. kirppikseltä jonkun jännän tuikkukupin.
Hei, Itse kun näin kyseisen Jyskin kynttiläkipon kävin ihan mielenkiinnosta kokeilemassa materiaalia ja sellaista ”lörppöä” matskua oli, ei vakuuttanut. Mietin, että uskaltaisiko siihen edes kynttilää panna, syttyy koko purkki (mielestäni oli vähän kumisekoitteen tuntoinen). Ei varmaan voi siis käytännössä edes verrata tuotteita toisiinsa ja uskon kuten edellä jo sanottua, että ne jotka Jyskin Gullan ostavat, eivät tiedä alkuperäisen olemassaoloakaan….Teea
Toivottavasti Jyskin versio on sentään turvallinen!
Itsekään en ottaisi Jyskin versiota, vaikka ilmaiseksi saisin. En tykkää yhtään tähtikuviosta. Meillä ei ole tuota aitoa ja se on kyllä muiden kodeissa kaunis, mutta minua se ei niin paljon sytytä, että raaskisin sen hankkia.
Ymmärrän. 🙂
Moi! Kiitos näistä pihistä/panosta-jutuista. En tunne suurta intohimoa Dixonin kynttilälyhtyä kohtaan, joten on vaikea kallistua kummankaan puoleen. Yleisellä tasolla olen sitä mieltä, että haluan mieluiten tukea kotimaista/eurooppalaista työtä.
Tunsin itseni huijatuksi kun kuulin Arabian astioiden valmistuksen olevan suureksi osaksi olevan ulkomailla. Lisäksi pitkään ostoslistallani olleet suomalaisen brandin valaisimet, jakkarat ym. valmistetaan alihankintana ainakin Virossa ja Kiinassa. Ja hinnat ovat kotimaiset, laatuvirheistä huolimatta. Lista on pitkä ja siinä on paljon yrityksiä, jotka miellän kotimaisiksi.
Ymmärrän, että kotimainen työ on arvokasta, mutta jos kalliin tuotteen laadussa on vikaa (esim.maalin irtoaminen ja värivirheet valaisimissa) en olisi tyytyväinen kuluttaja vaan entinen käyttäjä. Myös eettiset kysymykset mietityttävät. Lapsityövoiman käyttö, tehtaiden huonot työolosuhteet, palkkapolitiikka ja päästöjen lasku jokiin-siinä vasta muutamia seikkoja, joiden vuoksi ostaisin samat tuotteet mieluummin kotimaisina.
Olen iloinen, että suunnittelua on edelleen Suomessa. En tiedä vaatiiko kotimainen valmistus halvemman hintalapun työlle ja suuremman, kriittisen massan taakseen. Joka tapauksessa toivoisin, ettei suomalainen käsityö näivettyisi. Pahoittelut avautumisesta ja kaunista talvipäivän jatkoa 🙂
Puhut täyttä asiaa Qwert 🙂
Minut saa surulliseksi ja vihaiseksi se, kun toisten työllä, idealla ja onnistumisella ratsastetaan, eli kopioidaan yleisesti ”läpilyönyttä” designia. Laadun lisäksi kun hinta koostuu mm. kehitystyön- ja markkinoinninkuluista.
Yhtälailla kuitenkin harmittaa sekin, kun esim. Marimekon lakanoissa lukee made in Bangladesh… :/
Toivoisin, että yleisesti pystyttäisiin vaatimaan eettisiä arvoja enemmän myös suurilta yrityksiltä, kun yksittäisiltä ihmisiltä niitä jo osataan vaatia.
Tuntuu, että omat pienet ”pidemmälle ajatellut” valinnat hankinnoissa eivät paljoa merkitse, kun suuren yritystenkin valta-virta kulkee vastakkaiseen suuntaan.
Tästäkin huolimatta, valitsen jatkossakin aitoa ja alkuperäistä tai jätän hankkimatta kokonaan.
ps. Suvi pidän blogistasi valtavasti! Kiitos!
Asiaa puhutte Quert ja Reetta! Taitaa ikävä kyllä olla niin, että Suomessa valmistetut tuotteet tulisivat niin arvokkaiksi, etteivät suomalaiset enää niitä ostaisi ollenkaan. Kuitenkin hintalappu vaikuttaa eniten useimman ostopäätökseen ja jos kopio on tarjolla (esim. Mariskoolit), niin moni varmaan valitsisi sen ja näin ollen kopioiden myynti kasvaisi entisestään. Ikävä juttu… 🙁
Kopio on todella tökerön oloinen, en missään tapauksessa ostaisi. Mieluummin säästäisin alkuperäiseen, jos sellaisen haluasin. Näistä kopioista tulee vähän surullinen olo mullakin, mutta luulen, että ne jotka tämän ostavat, eivät tiedä Dixonista yhtään mitään, kuten totesitkin.
Aivan niin! Tosi ikävää, että näitä kopioita tupsahtelee markkinoille.
Oisko, Suvi, mielenkiintoa tehdä postausta aidosti suomalaisesta designista? Moni varmaan näinä aikoina suosisi kotimaista.
Ihan hyvä idea. 🙂 Suosimalla pieniä, suomalaisia yrityksiä taitaa löytää parhaiten 100% suomalaisia tuotteita. Monet suuret brändit ovat joutuneet siirtämään tuotantoa ulkomaille, jotteivat hinnat nousisi liian korkeiksi…
Äärimmäisen harvoin mulle tulee vastaan esinettä, joka on pakko saada.
Säästimme monta vuotta, tarkoituksena oli ostaa Artisokka. Sitten lamppurahat tuli yllätyävältä osapuolelta ja kyseinen lamppu tulee olemaan meillä ikuisesti.
Nämä muovilamput ovat 1 asia, joihin ymmärrystä ei riitä. Ymmärrän jos Anttilan versio maksaa 70 euroa ja Kartellin 270, mutta meidänkin tapauksessa tyydyimme vanhaan lamppuun kunnes uusi tuli.
Jos haluaa kynttilälyhdyn eikä vst ole, sitä voi vaikka kaivaa vanhempien laatikoista jonkun ja käyttää sitä kunnes on varaa ostaa se mitä oikeasti haluaa.
Mm hoitovapaalla, kun en raskinut ostaa itselleni mitään, tein sopimuksen itseni kanssa että kirppisrahat saan tuhlata.
Vein muutaman kerran vaatteita lastenvaatekirppikselle ja olin viikonlopun Hietsussa. Näillä rahoilla ostin ihanan Tikaun maton, stringin ja Vitran lokerikon. Ja olin todella tyytyväinen itseeni kun sain vaihdettua n 30 banaanilaatikollisen verran meille tarpeetonta näihin.
Juuri noin minäkin ajattelen. Hienosti olet saanut kierrättämällä kerättyä designia kotiin! 🙂
Juttusarja on minun mielestä ihan hyvä ja kiva, että keskustelua/ajatuksia nousee.
Itse olen sitä mieltä, että valtaosa näitä ns. kopioita ostavia ei edes tiedä ostavansa kopioita ja mikäli tietävät ostavansa niin jotenkin minusta tuntuu, ettei sillä ole varsinaisesti painoarvoa ostamiselle/ostamatta jättämiselle. Siis tarkoitan sitä, että todennäköisestä on, että he eivät ostaisi sitä alkuperäistä vaikka taivaalta sataisi seteleitä. Minusta asia on harmillinen lähinnä siksi, että aika usein nämä ns. kopiot ovat jo muutoinkin kenties laadultaan niin paljon huonompia, että niiden käyttöikä jää sen takia lyhyemmäksi -> lentävät roskiin mikäli eivät ole enää kierrätettävissä tai laitetaan vaan suoraan roskiin sen takia, että kukaan ei ostaisi niitä muutenkaan käytettynä. Klassikoiksi nousevilla tuotteilla, kun sentään on jonkinlainen mahdollisuus siihen, että käyvät kaupaksi.
Itseäni viehättävät tietyt design tuotteet, mutta olen näin vanhemmiten muuttunut kaikin puolin vain rantummaksi. Jotenkin saan siitä iloa, että ihailen tuotteita ostamatta. Onhan se luonnonvarojen säästämistä tämä ajatusshoppailukin, mikä täyttyy tosi hyvin näiden eri blogien kautta – ihailen ruudun välityksellä 🙂 Kotia voisi laittaa loputtomasti, mutta kaukoihastelu on kyllä omanlainen taiteenlajinsa 😀
On todella ikävää jos ostetaan kopioita ja kaikenlaista krääsää, joka heitetään sitten menemään, kun kyllästytään. 🙁 Designtuotteissa on juurikin se etu, että niissä säilyy jälleenmyyntiarvo ja laadukkuutensa takia kestävät sukupolvelta toiselle. Itse pyrin hankkimaan tuotteita pitkällä tähtäimellä, mutta väistämättä taitaa tulla hetkiä, kun jostain haluaakin luopua (minulla esim. kartellin valaisimet). Sitten on kiva, että niille löytyy vielä halukkaita ostajia ja tuote toimii edelleen kuten pitääkin.
Kävin tsekkaamassa jyskin version, oli surkeeta laatua enkä missäännimessä ostaisi tuota. Eli mielummin aito ! …tai ei mitään 🙂
Niin arvelinkin olevan. 🙁 Aidossa ei mene rahat hukkaan.
Vaikka kuinka hyvällä tahdolla yrittäisin tätä keskustelua lukea, niin jotenkin tässä haisee sekä elitistisyyden tavoittelu että itsensä korottamisen halu. Miksi niin monet ovat varmoja siitä, ettei Jyskissä asioiva varmasti tunnista Jyskin lyhtyä kopioksi Dixonin tuotteesta? Onko yleisesti tunnustettu tosiasia, ettei Jyskin asiakkailla ole mitään käsitystä designista? Kuulkaa ihmiset, minäkin omistan ns. designiksi luokiteltavia huonekaluja ja esineitä, mutta kävinpä siitä huolimatta jokin aika sitten Jyskissä lakanaostoksilla. Ja huomasin siellä tuon kopiolyhdyn, josta näkee kilometrien päähän, mistä ”inspiraatio” siihen on haettu. Itse en sitä ostaisi, mutta ymmärrän kyllä sen, jos joku näkee siinä kauneutta ja itselleen sopivan hinnan. Kaikilla ei todellakaan ole varaa ostaa miltei sadan euron kynttilälyhtyä.
Kuten tässä keskustelussa jo aiemmin todettiinkin, designiakin on monenlaista. On turha hokea jokaisen kalliin esineen kohdalla mantraa siitä, että se säilyy äidiltä tyttärelle. Kallis, mutta huonolaatuinen esine ei säilytä jälleenmyyntiarvoaan eikä siitä ole mitään iloa tuleville sukupolville. En usko, että design on mikään arvonnostoautomaatti tulevaisuudessa ottaen huomioon jo tuotteiden valmistusmäärätkin. Minusta koko sana kärsii inflaatiosta.
Suomalaisen designin osalta viimeisin pettymys omalla kohdallani oli Muurame. Päätin panostaa viimein uuteen tv-tasoon ja kuvittelin kotimaiselta suunnittelijalta ja valmistajalta saavani varmasti laadukkaan tuotteen. Toisin kävi: taso tuli kotiin ikea-tyyppisissä ”kokoa-se-itse” -paketissa ja loppujen lopuksi tasosta meni vaihtoon yhteensä neljä osaa huonon laadun vuoksi. Yksi tehtaalta tullut vaihto-osa meni sekin uudestaan palautukseen puussa olleen lohkeaman vuoksi.
Minusta meidän kuluttajien pitäisi ryhdistäytyä ja rohkeasti vaatia laatua ja oikeaa vastinetta rahoillemme – myös designilta.
En usko, että kukaan tarkoitti sitä etteivätkö Jyskin asiakkaat yleisesti tunnistaisi designia. Itse tarkoitin ainakin sitä, että arvelisin valtaosa kynttilälyhdyn ostajista ostavan lyhdyn nimenomaan sen muotoilun takia, eikä siksi että haluaisivat kopion Dixonin lyhdystä. Toki voin olla väärässä, mutta näin arvelisin. Ja minusta on väärin, että muotoilijan työtä kopioidaan. Se surettaa. Ja kyllä minäkin siellä Jyskissä asioin, en tarkoittanut ollenkaan aliarvoida Jyskin asiakkaita. Itsekin olen heidän asiakkaansa.
Ikävää, että sinulle sattui maanantaikappale Muuramen tv-tasosta. Virheellisestä tuotteesta pitää toki reklamoida. Virheitä saattaa sattua firmalle kuin firmalle. Me ihmiset niitä tuotteita loppuen lopuksi teemme, vaikka kone varsinaisen työn suorittaisikin.
En tue tuotteiden kopioimista, mutta mietin kuinka samanlainen tuotteen pitää olla, jotta se voidaan mieltää toisen kopioksi? Milloin tuote on vain esim samaa tyylisuuntausta?
Niinpä! Ja kun muotoilu on usein hyvin yksinkertaista, varsinkin modernin tyylisissä tuotteissa, niin kuka on loppuen lopuksi keksinyt sen alkuperäisen tuotteen…? Tässä Tom Dixonin Etch-lyhdyssä on ehkä normaalista poikkeavampi muotoilu, joten kopion huomaaminen on selkeämpää.
Ja kun maailmassa on jo niin paljon tavaroita ja monet ideat on jo keksitty, taitaa kopioimista tulla välillä vahingossakin.
Missä sitten raja menee kopioinnin suhteen, milloin ollaan surullisia 🙂 Konstsmiden moderni joulukynttelikkö/Design House Stockholmin Lightbow-kynttelikkö
Niin kumpi on suunniteltu ensin…? Hyvin samanlaisia ovat tuotteet, Konstsmiden kynttelikkö taitaa vain olla pidempi ja siinä on enemmän valoja. Yksinkertainen muotoilu…kuka sen idean omistaa…? Nämä saattavatkin olla aika kinkkisiä juttuja.
Tykkään molemmista kyntteliköistä, mutta jyskin gulla… Kiitos blogistasi, ollaan kodin remppaan saatu paljon hyviä vinkkejä! Ihanaa että jaat taitojasi muiden iloksi!