Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Takana on mitä täydellisin joulunvietto. Saimme rentoutua oikein kunnolla ja viettää kiireetöntä aikaa perheen kesken. Välipäivinä perheeseemme saapui uusi pieni jäsen: Pörrö-kissa.

Nappasin nämä jouluiset kuvat aattona, kun kaikki alkoi olla valmista jouluaterialle. Pöytä oli katettu ja koti somistettu jouluiseen tunnelmaan. Jouluaterian jälkeen meillä on tapana avata lahjat, jotka ovat ilmestyneet kuusen alle yön aikana. Sen jälkeen olohuoneessa vallitsee pysähtynyt joulutunnelma, kun kaikki lahjat ovat pitkin pöytää ja lattioita parikin päivää.

Olohuoneen nurkassa on nojatuoli ja rahi, jotka eivät ole vielä taineet blogissa näkyäkään. Kyseessä on siskoni löhölinna, josta he halusivat vaihteeksi luopua. Howard-tyylinen nojatuoli-rahi-yhdistelmä saattaa ehkä myöhemmin löytää paikkansa meidän mökiltä.

Lasten suurin joulutoive oli kissanpentu. Olimme vähitellen alkaneet miettiä kissanpennun hankintaa, sillä Pehmis-kissamme kaipasi selvästi kaveria. Pehmikselle ei Viivin poismenon jälkeen ollut maistunut enää märkäruoka ollenkaan ja muutenkin Pehmis vaikutti vähän apaattiselta, vaikka innostuikin välillä myös leikkimään.

Tähän aikaan vuodesta kissanpentuja ei kuitenkaan ole juurikaan saatavilla ja olimme jo tyytyneet ajatukseen siitä, että kisu saapuisi meille vasta keväämmällä. Joulunpyhinä oli kuitenkin aikaa surffailla nettipalstoilla ja löysin kuin löysinkin ilmoituksia kissanpennuista. Olimme pyöritelleet ajatusta myös rotukissasta, mutta pääasiassa etsimme kuitenkin maatiaiskissanpentuja. Kunnes vastaan tuli pieni musta, mörön näköinen kissanpentu, jonka emo on Maine coon rotuinen.

Tuo musta, pörröinen kissanpentu sijaitsi ihan tässä lähellä ja eilen lähdimme sitä katsomaan. Olimme varautuneet siihen, että kisu ei välttämättä olisi meille se oikea. Toiveissamme oli kissa, joka viihtyisi myös sylissä, sillä sellaista kisua meillä ei aiemmin ole ollut. Kissamme ovat olleet seurallisia, mutta eivät ole olleet varsinaisia sylikissoja. Arvaatte varmaan kuinka tässä kävi, kun tuo pieni, suloinen, musta kissa nukahti Mankun syliin, kun olimme häntä katsomassa…

Niin Pörrö muutti meille! Onneksi meillä on vielä lomaa jäljellä, niin saamme omistaa viimeiset lomapäivät tutustumiseen tähän uuteen, söpöön perheenjäseneeseemme. Pehmis on ottanut Pörrön vastaan uteliaana, mutta myös vähän jännittyneenä. Uskon kuitenkin, että yhteiselo tulee sujumaan mallikkaasti.


Translation: Our family got bigger during the Christmas time, since we adopted a small kitten called Pörrö.

Author

8 Comments

  1. Voi kuinka suloinen Pörrö♡ onko se tyttö vai poikakissa?
    Meillekin tuli maatiaiskissanpentu muutama kuukausi sitten♡

    • Suvi M Reply

      Pörrö on tyttökissa. <3 Onnea sinnekin uudesta kisunpennusta! 🙂

  2. Voi miten suloinen Pörrö on!! <3
    Ja niin tyylikästä siellä, ihailen kukkakimppua ruokapydällä.
    Mukavaa loppulomaa teille ja kivoja hetkiä kisujen kanssa.

    • Suvi M Reply

      Kiitoksia! 🙂 Oli kyllä ihanan rento loma. Nyt on pikkuhiljaa palattu arkeen. Mukavaa vuoden alkua sinne!

  3. Oi, ihan liikutuin, kun luin tuon tarinan. IG-viestillä jo onnittelinkin uudesta perheenjäsenestä, mutta onnittelut tätäkin kautta. Kissanpennut (ja kissat) ovat niin ihania! ❤

    Meillä on kaksi pian 2-vuotiaana norskia. Sydämessä on kuitenkin ikuinen sija lapsuudenkodin kissalle, joka eli melkein 19-vuotiaaksi.

    Olen ihan varma, että pian Pehmis ja Pörrö lämpenevät toisilleen. Toivon kovasti Pörrö- ja Pehmis-videoita IG:ssä. 😻

    • Suvi M Reply

      Voi kiitos ihanasta viestistäsi! <3 Kissat ovat kyllä niiiiin ihania ja rakkaita.

      Kissan menettäminen on niin raskasta. Toista samanlaista kissaa ei ole olemassa ja minulla on kova ikävä Viiviä. Mutta jokainen kissa on ihana omana persoonanaan.

      Pehmis ja Pörrö ovat tehneet kivasti tuttavuutta ja näyttää oikein hyvältä. 🙂 Kissa-spämmäystä on varmasti luvassa IG-storyn puolella. 😀

Write A Comment

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.