Tietoa mainostajalle ›

Siloteltujen somekuvien virrassa saattaa helposti unohtaa, että arki se on somekodeissakin. Blogeihin, Instagramiin ja muihin some-kanaviin kuvataan yleensä vain ne huippuhetket tai kauniisti stailatut nurkat. Tarkoituksena on inspiroida ja näyttää elämän kaunista puolta. Todellisuus näkyy usein vain pieninä palasina siinä seassa. Nyt omistan yhden postauksen arkitodellisuudelle. Kyseessä on sisustusbloggaajaporukkamme kuukausihaaste, jonka keksi tällä kertaa klassisen varmasta tyylistään tunnettu Char and the City -blogin Carita:

“Sisustusblogeja selaillessa usein unohtuu se, että sisustusbloggaajan(kaan) kotona ei aina ole supersiistiä, vaan ihan tavallista elämää siellä vietetään. Koska blogit ovat nykyään niin viimeisen päälle viilattuja, tuodaan sekaan pientä arkirealiteettia. Sisustusblogiin valokuvaavan etu on siinä, että kauniin asetelman vierellä olevan kaaoksen voi rajata pois. Mutta minkälainen olisi behind the scenes -kuva, jossa mitään ei rajata pois?”

Tämä haaste sopii minulle hyvin juuri tähän saumaan, sillä olen kipeä ja vietän flunssapäiviä kotona. En ole yhtään järjestellyt kotia ja normaalisti seuraavaksi vuorossa olisikin viikkosiivous. Mutta jo näiden kuvien ottaminen sai hien pintaan, joten voi olla että siivous saa vielä odotella parantumistani.

Tukholman reissun jälkeen kävin puoli päivää töissä, kunnes linnottauduin makuuhuoneeseen flunssalääkkeiden ja kurkkupastillien kanssa. Lepäämisen välissä tein kyllä pikkuisen töitäkin ja sängystä löytyy niin koti- kuin työläppäri.

Meillä on tapana syödä iltapala sängyssä ja katsella yhdessä jotain sarjaa tai elokuvaa. Sen takia makuuhuoneeseen usein jää astioita ja roskia. Nyt löytyy tyhjä maitopurkkikin. On tason päällä kipukoukkukin, sisustuslehtiä, lasten kirjoja ja muuta pienempää roinaa.

Ja tiesitkö muuten, että meillä on makuuhuoneessakin televisio ja pleikkari. Ne harvemmin näkyvät blogikuvissa.

Viivi-kissa on pitänyt minulle seuraa. Viivihän oli myös vähän kipeä viikko sitten, mutta on nyt parantunut ennalleen. Olen niin onnellinen siitä! Viivi nukkuu mielellään korissa, jossa säilytän päiväpeitettä. Se on siksi tietenkin aivan kissankarvoissa. Ja lattialle on kulkeutunut kissanhiekkaa Viivin tassuista.

Jos pidät pölyjen pyyhkimisestä kannattaa ostaa mustia huonekaluja. Tässä Muuton hyllyssä näkyy pölyt kyllä välittömästi!

Minulla on paha tapa jättää kahvikuppeja sinne tänne

Lego-autot ovat kolaroineet takan takana

Olohuoneessa tyynyt ovat harvoin nätisti aseteltuna kuten blogikuvissa. Koristetyynyjä oikeasti käytetään, joten on luonnollista, että niitä tulee aseteltua sellaiseen asentoon, joka tuntuu pään alla mukavalta. Nyt tyynyn takaa löytyy näköjään suklaata, jota toin Arlandan lentokentältä.

Television “Art mode” tila ei ole aina päällä, joten se ei sulaudu aina osaksi tauluasetelmaa. Usein myös tv-tason ovet ovat auki, jolloin kaikki pelikonsolit johtonippuineen somistavat meidän olohuonetta. Sohvapöytäasetelmakin näyttää eriltä kuin kuvissa – ja voi että minua ärsyttää pisaran jäljet maljakoissa! Maljakot pitäisi heti pesun jälkeen kuivata niin hyvin ettei mitään jäisi pintaan, mutta kun ei vaan viitsi…

Muhkeasta Tiscan matosta irtoaa vielä jonkin verran nukkaa, joka kerääntyy pölypalloiksi sohvan alle. Olemme saaneet työhuoneen muutoksen valmiiksi, mutta remppakamoja lojuu vielä siellä täällä, eikä lattioitakaan ole ehditty pestä. Sukista kulkeutunutta pakkelipölyä on jäänyt lattiaan ja kirkas auringonvalo ei anna tahroille armoa.

Tuossa korissa on vanhoja kovalevyjä, jotka pitäisi vielä hävitettäväksi hyötykäyttöasemalle.

Ruokailutila ei sekään ole aivan tip top. Viivi-kissan erikoisruokalähetys saapui tänään ja pahvilaatikko on jäänyt ruokapöydälle. On siinä muutakin roinaa.  Paperikeräyskori on täynnä ja pahvejakin alkaa olla siinä vieressä jo sen verran, että saisi viedä kierrätyspisteeseen.

Keittiötasot ovat meillä harvoin tyhjiä, vaan niiden päälle jää aina jotain. Nyt löytyy niin muro- kuin puuropaketteja, puhtaita pyykkejä, kissanruokaa ja on siellä vielä naistenpäivän ruusutkin.

Kodinhoitohuone on meillä yleensä aina aivan rähjähtänyt. Tasot ovat täynnä puhtaita pyykkejä, sillä viivyttelen niiden viikaamista aina viime tippaan saakka. Nyt onkin kumma ettei pyykkejä ole tuon enempää. Lapset jättävät tason päälle usein myös pipoja ja hanskojaan, kun kulkevat kodinhoitohuoneen kautta. Täällä ei koskaan ole paikat tiptop, kuten tässä postauksessa.

Lastenhuoneet ovat myös sellaisia tiloja, joissa harvemmin on kaikki ojennuksessa. Lapset siivoavat huoneensa kerran viikossa, mutta aika pian leikit valtaavat tasot ja lattiat. Vaatteita unohtuu usein mihin sattuu ja sängyt jäävät petaamatta. Nyt keskeltä pojan huonetta löytyy jopa pöydänjalat, jotka pitäisi kiinnittää työpöytään – kun vain saisi aikaiseksi.

Työhuoneen remontti- ja siivousoperaation jäljiltä meillä on vielä myös pois vietäviä tavarakasoja siellä täällä, etenkin eteisessä. Vaihtomattoni odottavat pääsyä vaatehuoneeseen ja muut tavarat ovat matkalla varastoon sekä kirppikselle. Nojatuolin takana on tauluja, jotka eivät tällä hetkellä ole seinällä, mutta pääsevät sinne kyllä taas jossain vaiheessa.

Siivous ja kotityöt ovat se mistä tingin silloin, kun ei ole tarpeeksi aikaa

Sotkukin voi näyttää kauniilta (kuten Caritan kodissa), mutta kun sekalaista tavaraa kertyy ja perheessä on lapsia, on sotkukin sen mukaista. Nautin siististä kodista ja siitä, että kaikki ovat paikoillaan, mutta siivous ja kotityöt ovat myös se mistä tingin silloin kun ei ole tarpeeksi aikaa. Siksi meille yleensä ehtiikin kertyä aikamoinen sotku ja viikkosiivous tuntuu isolta urakalta. Arki-iltaisin ei vaan millään jaksaisi järjestellä ja siivota, vaikka se ei veisi kuin muutaman minuutin aikaa.

Minun tapani rentoutua on sisustaa kotia ja kuvata siitä kauniita kuvia blogiin. Haluan kuitenkin, että koti säilyy sellaisena, jossa kaikki voivat olla ihan vapaasti, eikä tarvitse pelätä sotkevansa paikkoja. Sisusteluni ei vaikuta arkeemme juuri mitenkään, eivätkä muut perheenjäsenet välttämättä edes huomaa, että olen vaihtanut tekstiileitä tai sisustusasetelmia. Realistisempia kuvia ja videopätkiä jaan silloin tällöin InstaStoriesin puolella, joten uskon etteivät nämä kuvat tule yllätyksenä minua sitä kautta seuraaville.

Carita koostaa sisustusbloggaajien arkikuvista kuun lopussa koosteen. Vinkkaan siitä Valkoisen Harmajan Facebookissa, kun postaus ilmestyy.

Rentoa viikonloppua!


Translation: This is sometimes the reality behind my styled and cropped blog photos.

Author

16 Comments

  1. Koti on eletyn näköisenä kaunis ja inspiroiva vaikka stailatut kuvatkin ovat upeita kaikessa epärealistisuudessaan – on ihan ymmärrettävää silti miksi kuvia hiukan silotellaan, kaikki tietävät turhankin hyvin miltä arki näyttää. Tämä oli kiva postaus! <3

    • Suvi M Reply

      Kiva kuulla! :) Stailatuista ja siistityistä kuvista haetaan inspiraatiota ja kauneutta arkeen. Jokainen varmasti saa katsella sotkuisia nurkkia omassa kodissa ihan tarpeeksi. ;)

  2. Hyvin olet kyllä kuvannut arjen sotkut sellaisenaan. Ei niin siloiteltuna. Ehkä minäkin uskalla tämän jälkeen kuvata meidän nurkat. ;D Hyvää viikonloppua.

    • Suvi M Reply

      Mahtavaa jos rohkaistuit tästä. :) Minusta on tärkeää vaalia aitoutta, eikä minusta olisi tuntunut oikealta tehdä tätä liian siloiteltuna. Tietysti jännitti postailla tällaisia kuvia, mutta koska olen joskus kauan sitten tehnyt vastaavanlaisen postauksen ja muistan, että se sai kivan vastaanoton, niin uskalsin nytkin. :) Kivaa sunnuntaita sinne!

  3. On aina rohkeaa paljastaa kotinsa mutta että vielä sotkunsakin, en mahtaisi kyetä tähän eli mielestäni hatunnoston paikka! Tämä on aitoa ja rehellistä – ja semmoista kuin varmasti monessa muussakin lapsiperheessä tai ylipäänsä kodissa, jossa keskitytään ihan siihen elämiseen eikä esitykseen (no ne sisustuskuvathan ON ihan eri juttu kun nehän on estetiikkaa…!) :)

    Kirkasta kevätviikonloppua!

    • Suvi M Reply

      Kiitos mukavasta kommentista! :) Kuten aiemmin Terhille kommentoin, minusta on tärkeä vaalia aitoutta, vaikka sisustuskuvat ovatkin siistittyjä ja stailattuja. Stailatuissakaan kuvissa en halua, että lopputulos näyttää siltä kuin kuvat olisi otettu studiossa, vaan minulle on tärkeää tuoda esiin kotoisuutta. Tietysti sotkuisten kuvien julkaiseminen vähän jännitti, mutta tämä on elämää ja jos joku meidän sotkuja paheksuu, niin ei se ole minun ongelma. ;D

      Mukavaa uutta viikkoa sinne! Ja aurinkoa! :)

  4. Tämä taitaa olla minun lempi postaus! Tässä just ahdistuneena katsoin ympärilleni tästä meijän arjen sotkusta ja se lohduttaa nähdä että muillakin on tätä samaa vaikka niin tykkään myös katsoa sinun stailaus kuvia. Rakastan sisustaa ja laitta meidän kotia, mutta helposti itselle kasva semmoinen paine että tarvi aina näytä niinkuin kaikki blogeissa/sisustus lehdessä. Ja se on raskasta yrittää ylläpitää “täydellinen koti”. Teillä on aivan ihana koti, myös arjen hetkessä<3 Kiitos inspiroivaa ja aidoista kuvista!

    • Suvi M Reply

      Voi kuinka ihana kuulla! :) Aivan mahtavaa, jos tämä lohdutti sinua. Täydellistä kotia on todella raskasta ylläpitää ja useimmin meillä näyttääkin enemmän tältä kuin näissä kuvissa. Oikeastaan vain silloin on kaikki aivan tip top, kun olen juuri siivonnut ja ottanut kuvat. On tärkeää, että kodissa saa elää rennosti ja vapaasti. Kaikenlaista suorittamista liittyy muuten niin paljon työelämään, että kotona en halua suorittaa koko ajan jotakin.

  5. Ihana postaus – ja suloinen Viivi.
    Kiva lukea ja nähdä hieman miltä kameran “toisella puolella” näyttää. Rentoa viikonloppua!

    • Suvi M Reply

      Mukava kuulla! :) Viivi voi nyt taas niin hyvin. <3
      Hyvää uutta viikkoa sinne!

    • Suvi M Reply

      Niin kai se riippuu siitä mihin huomion kiinnittää. ;) Minustakin tietynlainen sotku voi näyttää kauniilta, mutta ehkä maitopurkki makuuhuoneessa ei kuitenkaan… :D

  6. Valkoinen tähdikki Reply

    Ihanan aito tunnelma välittyi tästä. Minultakin siis kiitokset tästä postauksesta!

Write A Comment