Muutama päivä sitten tuli kuluneeksi viisi vuotta siitä, kun muutimme tänne meidän Harmajaan. Toisaalta tuntuu kummalliselta, että siitä on jo niin kauan! Omasta Harmajasta haaveilimme jo ekaa taloa rakentaessa ja tämä koti onkin ollut yksi unelmien täyttymys. Toki vuosien varrella on huomannut mitä olisi ehkä voinut tehdä toisin, mutta ne ovat pikkujuttuja.
Koti viisi vuotta sitten, juuri muuton jälkeen
Harmaja-talomallissa ihastuin ihan aluperin tähän koristeporttiin. Se oli ehdottomasti saatava meidänkin kotiin ja vaikka usein kuljemmekin kodinhoitohuoneen oven kautta, olen edelleen yhtä ihastunut tähän näyttävään sisääntuloon! Aamuaurinko paistaa tälle puolelle taloa, joten kesäaamuisin istun usein tuossa rappusilla juomassa aamukahvia.
Kaava saneli, että tähän meidän tontille täytyi rakentaa 1,5-kerroksinen talo. Halusimme kuitenkin yksikerroksisen ja saimme siihen luvan. Kattokaltevuus oli myös määritelty kaavassa, joten siksi meidän talon katosta tuli näin jyrkkä. Mutta me pidämme siitä! Se antaa meidän Harmajalle omanlaisen ulkoasun.
Kieltämättä olemme jälkeenpäin harmitelleet, että miksi emme sittenkin tehneet 1,5-kerroksista taloa – tai edes parvea. Nyt jälkeenpäin sitä ei oikein voi toteuttaa, sillä vaikka korkeutta riittäisi, ovat kattotuolit edessä. Silloin kun rakensimme, asuimme vuokralla 3-kerroksisessa asunnossa ja silloin saimme tarpeeksemme portaissa ravaamisesta, joten se oli yksi syy miksi päädyimme yksikerroksiseen taloon.
Oma, erillinen saunatupa on ollut aivan loistava ratkaisu! Isäntä halusi ”oman tilansa” ja minua viehätti ajatus köpsöttelemisestä saunaan pihan poikki, joten siksi päätimme rakentaa erillisen saunatuvan. Silloin vanhempani myös asuivat vielä Turussa ja ajattelimme, että se olisi kiva vierasmaja heille, kun tulevat vierailulle. Onneksi muuttivat pian meidän perässä tänne Kokkolaan takaisin!
Takapihan suuri terassi on aivan ihana kesällä ja terassipurjeet tuovat sopivaa varjostusta sekä ilmettä. En osaisi kuvitella tähän katettua terassia. Terassilaudaksi valittu siperian lehtikuusi on harmaantunut nätisti, mutta keväisin se hilseilee inhottavasti ja harmaata nöyhtää on joka paikassa. Nyt olisikin taas edessä terassien pesuoperaatio. Mutta muutenhan se on huoltovapaa valinta.
Piha on ollut oikein sopivan kokoinen meidän perheelle: mahtuu pelaamaan jalkapalloa ja leikkimään leikkimökissä. Rakennusvaiheessa emme osanneet kuitenkaan hahmottaa kuinka lähelle naapuritalot oikein tulisivat ja vastapäätä oleva paritalo tuntuukin olevan lähes meidän takapihalla. Odotan kuumeisesti, että pensasaita ja puut kasvavat!
Sisällä kotona on ollut oikein mieluista sisustaa ja tiheimmin ilme taitaa muuttua olohuoneessa. Sohvamodulit ovat tässä viiden vuoden kuluessa saaneet toiset, valkoiset päälliset ja minusta onkin tosi kätevää, että päällisiä voi vaihdella. Se operaatio olisi taas edessä.
Olohuoneen ainoa ehjä seinä tuotti sisustajalle päänvaivaa heti alusta asti. Seinällä on ollut tauluja ja pienet hyllyt, mutta lopulta oikea ratkaisu löytyi kalkkimaalista, jolla maalasin seinään betonimaisen pinnan.
Makuuhuoneen ilme on ehtinyt muuttua pariinkin otteeseen. Ensin maalasimme päätyseinän Kalklitirin ”Palladio” sävyllä ja nyt vuodenvaihteessa koko makuuhuoneesta tuli petroolinsininen Jotun Lady ”St Paul’s Blue” maalilla. Molemmista maalisävyistä pidän edelleenkin tosi paljon, mutta vaihtelu virkistää. Maalamalla on niin helppo muuttaa ilmettä, eikä tarkoitus alunperin ollutkaan, että kaikki seinät säilyisivät valkoisina.
Keittiössä tehtiin viime kesänä ehkä koko täällä asumisen ajan suurin remppa, kun poistimme kiiltävät välitilan laatat ja asensimme niiden tilalle carrara marmoria. Tämä oli todella hyvä ratkaisu, sillä nyt laattoja on paljon helpompi pyyhkiä, kun sauma-alaa ei ole niin paljon. Carrara marmori on myös tosi kaunista minusta.
Keittiö on kyllä kieltämättä aiheuttanut ehkä eniten murhetta tässä kodissa – ei mitään suurta, mutta siellä on ollut eniten epäkohtia. Toiminnallisesti keittiö on oikein loistava, mutta muutamat epäkohdat ärsyttävät. Esimerkiksi Mielen induktiolieden näppäimet toimivat vähän miten sattuu – joskus reagoivat hyvin ja joskus eivät millään. Muutama päivä sitten koko liesi oli ihan jumissa, enkä voinut tehdä ruokaa. Se ratkesi vain siten, että otimme sähköt kokonaan pois päältä ja laitoimme takaisin.
Keittiön kaapistojen ovista on lähtenyt maalia ja saimmekin takuussa vaihdettua muutamat ovet. Onneksi värieroa vanhojen ja uusien ovien välillä ei huomaa!
Keittiön laattalattiassa on yksi osa, jossa laatan pintaan on jäänyt ikävät jäljet muovista, joka oli lattian päällä suojana silloin kun rakensimme. Tietysti suojaksi olisi mielummin pitänyt laittaa pahvia, eikä muovia, joka saattaa reagoida sauma-aineen kanssa. Nyt noita läiskiä on katseltu viisi vuotta. Ja edelleen ärsyttää!
Toinen asia, mikä minua on ärsyttänyt alusta saakka on keittiön sokkeli. Remppamiehet kokosivat sen kolmesta eri palasta! Tietysti yksi ehjä pala olisi paljon kauniimpi. No, tämä pieni muutos toteutetaan pian, sillä yksi paloista on rikki, kun vedin sen väkisin irti. Säikähdin yhtenä päivänä, että astianpesukone oli vuotanut vettä lattialle ja kiihdyksissäni vetaisin sokkelin irti, jotta näin kaapiston alle oliko siellä vettä. Onneksi vesi ei ollut peräisi astianpesukoneesta, vaan juomapullosta, joka oli laitettu tyhjien pullojen kassiin.
Mutta noista pikkuseikoista huolimatta, olen ollut oikein tyytyväinen meidän keittiöön ja edelleen voisin valita samanlaiset keittiönkaapit ja vetimet. Ajattomuus oli tärkein kriteeri kiintokalusteita ja pintamateriaaleja valittaessa, emmekä ole joutuneet pettymään.
Yksi parhaimpia tilaratkaisuja on ollut eteisen oma, erillinen vaatehuone. Vaikka se on pieni, saa sinne tosi kätevästi kaikki ulkovaatteet ja kengät piiloon. Kunhan se vaan pysyisi aina järjestyksessä. Itse-tehty liukuovi on toiminut myös hyvin – näitä olisi voinut tehdä muuallekin taloon!
Lastenhuoneiden vaatesäilytys ei sen sijaan ole täysin toimiva. Vaatekaappeja täytyy hankkia lisää ja Ikean kalvopäällysteisien ovien pinta on alkanut rispaantua. Lastenhuoneisiin täytyy siis hankkia lisää kaappeja ja uudet, maalipintaiset ovet.
Kylpyhuoneiden pintamateriaaleihin olen ollut pääasiassa tyytyväinen ja valinnat miellyttävät edelleen. No, meidän vanhempien kylpyhuoneen päätyseinän kimallemosaiikkia en tänä päivänä enää valitsisi. Nyt ottaisin kalanruotolaattaa – sitä olisi pakko saada jonnekin!
Lasten kylpyhuoneen suihku on ollut todella vähällä käytöllä. Mankku ei ole tainut käydä siellä kertaakaan – minä ehkä kerran. Lapsetkin käyvät mielummin suihkussa meidän kylppärissä. Ehkä se muuttuu sitten, kun teini-ikä iskee päälle…
Saunatuvan musta kylpyhuone on ihanan tunnelmallinen ja poikkeaa kivasti talon kylppäreistä! Kalkkinen vesi ei ole ollut mitenkään ongelma. Ehkä se johtuu suoja-aineesta, jota olemme laittaneet laattojen pintaan. Puhdistus on sujunut oikein helposti.
Kylpyammeessa olemme polskineet melko harvoin. Ehkä en enää laittaisi kylpyammetta jos joskus innostuisimme vielä rakentamaan.
Yksi olennainen asia, mikä meidän kodista edelleen puuttuu on takka! Sen hankinta on lykkääntynyt monestakin syystä tässä vuosien varrella, mutta alusta asti on ollut selvää millaisen takan haluamme. Ja nyt se vihdoin on tulossa.
–
Kyllähän te tiedätte, että rakennuskuume on aina silloin tällöin nostanut päätään ja olemme käyneet katsomassakin sopivaa tonttia. Se on kuitenkin ollut vain haaveilua ja ajatuksella leikkimistä. Olisi kyllä aivan ihanaa rakentaa taas ja miettiä pintamateriaalivaihtoehtoja ja uuden kodin pohjaratkaisua! Mutta toisaalta, olisi äärimmäisen vaikea luopua tästä kodista, josta on tullut meille tosi rakas ja meidän arkeen sopiva. Jos lottovoitto napsahtaisi kohdalle, saattaisimme rakentaa kesäasunnoksi sen toisen talon. Aina voi haaveilla!
—
Translation: We have lived here now for five years. This was our dream home and it still is, although there are some things that I would do differently. Sometimes we dream of building another house someday again, but it would be very difficult to give up this house, which has become a dear home for our whole family.
33 Comments
Kaunis kuvakimara kodistanne 🙂 Ymmärrän rakennuskuumeen, sitä on ilmassa. Mutta se luopuminen… Tosin lapset aina sanovat, että koti on siellä missä sohvakin on !
Mukavaa viikonvaihdetta <3
Kiitti! 🙂 Niinpä, luopuminen olisi vaikeaa kyllä! Meillä lapset ovat jo innoissaan kyllä suunnitelleet uusia huoneitaan (silloin kun ollaan leikkimielisesti haaveiltu uudesta talosta). Jos koulu ei vaihtuisi, niin muutto voisi olla ok, mutta täällä ei taas ole ihan sellaisia tontteja, joista haaveilen. Tulisi se lottovoitto, niin voisi tehdä unelmien mökin… ;D
Täällä miettinyt pienemmistä neliöistä ja vähemmästä siivoamisesta. Olisi kiva rakentaa pienempi talo, mutta toisaalta miettinyt kuinka paljon tunteja, hikeä ja kyyneleitäkin tähän on vieritetty vanhaan talon remonttiin vuosien saatossa. Nuorin tyttö on monesti tokassa, että te ette tätä myy ja hän muuttaa ja ostaa tämän meiltä isona :). Onhan sitä itsekkin kiintynyt taloon ja varsinki paikkaan. Esineet ja tavaratkaan eivät merkkaa niin paljon kuin ne muistot ja hikiset työ tunnit mitä talon remonttiin on tehty melkein 16 vuodean ajan. Onneksi saa muille suunnitella sisustuksia ja toteuttaa itseään, muuten varmaan hyppisin seinille, heh 🙂 Tulipas taas tätä juttua, joten kivaa vko loppua sinne!!! m
Muistot ne tärkeimpiä ovat. Tavarat ja esineet saa mukaan halutessaan. Minäkin aina pienenä sanoin vanhemmilleni ettei sitä meidän kotitaloa saa myydä. Niin se mieli vain muuttui. Mutta vieläkin se talo tuntuu erityiseltä – tai ne muistot… 🙂
Aivan huippu postaus! Tuntuu, että tämmösiä rehellisiä postauksia koko kodista – sen plussista ja miinuksista, ei juuri kirjoitellakaan. Olen ollut pitkään blogisi lukijana ja ihastunut koko ajan siihe enemmän ja enemmän. Tyylisi kirjoittaa ja sisustaa on jotenkin…miten sen sanoisin…mutkaton. 🙂
Kiitos, onpa mukava kuulla! 🙂 Aivan ihana palaute. <3
Kiva muistelemispostaus:). Teillä on ihana koti edelleen, kiitos ajattomien materiaalivalintojen.
Päätin itse rakennusvaiheessa omaa pettymystä ehkäistäksesi, että täydellistä emme osaa rakentaa emmekä sisustaa. Sillä niinhän se on, että maku, tyyli, muoti ja erityisesti oman perheen tarpeet muuttuvat esim. lasten kasvaessa. Ei näitä voi millään huomioida raksa-aikana, ja kun tämän myöntää ei pety:). Ja juuri näin, joitakin juttuja tekisin nyt toisin, mutta päälinjat vielä miellyttävät.
Kiitti! 🙂 Selväähän on, että silloin kun valitsee jotain rakennushetkellä trendikkäitä juttuja, niin ne ovat juuri ne jutut mihin kyllästyy. Onneksi meillä on niitä vain pieninä ripauksina. Juuri mieheltä kyllä kysyin, että kuinka iso homma olisi laatoittaa uusiksi meidän kylppärin tehosteseinä… ;D
Ihana postaus! Ja kiva, että viihdytte 🙂
Paras ”muutos” silmääni on tuo keittiön välitilan vaihtaminen – päivitti ilmettä kovasti.
Kiitos, onpa kiva kuulla! 🙂 Keittiön välitilan muutos oli minustakin tosi onnistunut ja tarpeellinen.
Sinulla on ihana koti niin valoisa ja raikas! Pidän tyylistäsi sisustaa, itsekin olen modernin tyylin
lumoissa se on niin ajaton ja kepeäkin.Hyvä värivalinta makuuhuoneeseen, petroolin sävy
on ihan nappivalinta!
Tosi kiva kuulla, Marjukka! 🙂 Ollaan kyllä tykätty makkarin uudesta värityksestä. Seuraavaksi uudistusta taitaa tulla saunatupaan…
Mielenkiintoinen postaus! Kotinne on niin ihastuttava ja hyvin toimiva! Meillä on kakkinen vesi ja tummissa laatoissa se näkyy. Mitä suoja-ainetta käytätte ja miten usein sitä pitää laittaa?
Voi mikähän se suoja-aineen merkki oli…? En kyllä muista ulkoa, mutta pitää katsoa olisiko pullo vielä tallessa varastossa. Hankittiin se laattakaupasta. Laitoimme sitä silloin kerran vain – juuri laatoituksen jälkeen. Muistaakseni sitä ei ole sen jälkeen lisätty. Ehkä pitäisi…. 😀
Miten saatte nuo valkoiset pihakivet pidettyä valkoisina? Meillä on ihan törkeen näköiset.
Ei niille ole tehty mitään. Asiaan varmasti vaikuttaa se mitä kivien läheisyydessä on. Meillä on vain nurmikkoa ja asfalttia.
Oletteko olleet tyytyväisiä asfaltoituun pihaan? Täällä arvomme ladottujen kivien ja asfaltin välillä.
Kyllä olemme olleet oikein tyytyväisiä. 🙂 Meillä on niin paljon pinta-alaa, mikä olisi pitänyt laatoittaa ja lisäksi siinä on korkeuseroja, joten päädyttiin asfalttiin. Ja kun saatiin naapureiden kanssa kimppatilaus. Ja olihan tämä helpompi asennusmielessäkin.
Tosi kiva postaus! Musta ainakin on tosi kiva lukea tällaisia aitoja, ajan kanssa syntyneitä ajatuksia siitä, mikä on toiminut ja mikä ei.
Kiva kuulla Karin! <3
Kiitos mielenkiintoisesta postauksesta, olipa kiva nähdä miten koti on vuosien mittaan muuttunut! 🙂
Tämä postaus lisäsi mielenkiintoa Adean sohvaa kohtaan. Näytäisi siltä, että sohva on todella monikäyttöinen! Päällisten vaihtamisen lisäksi ilmeisesti sohvan saa kahteen osaan? Ensimmäisessä kuvassa molemmat päädyt ovat samnlaiset, nyt uudessa kuvassa sohvassa ei näy päätyä (ymmärsitköhän mitä tarkoitan). Ajattelinkin esittää postaustoiveen sohvasta. Olisiko mahdollista nähdä miten olette vuosien mittaan sohvaa ”käyttäneet”? Entä saako kysyä minkä hintaiset toiset päälliset olivat ja onko niiden vaihtaminen helppoa? Oletteko olleet sohvasn muuten tyytyväisiä?
Kiva kuulla! 🙂
Adean sohva on ollut kyllä loisto-ostos! Meillä on kulmamalli, joten siksi toisen modulin päädyssä ei ole käsinojaa. Välillä olemme pitäneet moduleita kiinni toisissaan, mutta useimiten ne ovat erillään. Olohuone-avainsanan avulla näet kaikki olohuone-postaukset ja miten sohvaa on käytetty eri tavoin. Toiset päälliset saimme takuuksi, sillä harmaiden päällisten kangas nyppyyntyy todella helposti (sitä kangasta ei enää saakaan Adean valikoimasta).
Ihana koti! Aina jää jotain pientä jossittelua raksa-ajan valinnoista, mutta teidänkin kohdalla aika pieniä juttuja.meilläkin jäänyt laattoihin jälkeä (Metallista) ja välitilalaatta myös häiritsee kiiltävyydellään(muuten kovin kaunis). Olen huomannut että sisustuksessa esim puusepällä teetetyt jutut ja muut vartavasten taloon tehdyt ratkaisut tuntuvat kaikkein mieluisimmilta.
Olisi kiva lukea lisää pihaistutuksista ym pihaan liittyvästä!
On varmaan ihan luonnollista, että aina jotain pientä jää mitä olisi voinut tehdä toisin. 🙂
Pihajuttuja tulee varmasti lisää nyt kevään ja kesän lähestyessä. 🙂
Hei!
Luepa täältä induktiolieden kalibroinnista. Ongelmasi kuulostaa juuri samaiselta. Sama ongelma meilläkin oli edellisessä kodissa lieden kanssa ja tämä valohoito korjasi sen kertaheitolla! Miestä tosin ensin epäilytti, mutta eipä voinut kun hämmästellä kun rouva valolla hoiti lieden jälleen toimintakuntoon =)
http://www.martat.fi/marttailu/marttailunurkka/induktiolieteni-vieroksuu-minua/
Voi suurkiitos vinkistä! 🙂 Tuota täytyy kokeilla!
Hei, Keittiön marmorilaatat ovat juuri oiekan sävyiset. Voinko kysyä mistä olette ne hankkineet?
Ne on hankittu ABL-laatoilta. Tässä kattavampaa juttua:
https://www.valkoinenharmaja.fi/vierailulla-laattaparatiisissa-abl-laatat/
https://www.valkoinenharmaja.fi/kurkistus-uuteen-valitilaan/
Hei, Voinko kysäistä, mikä sauma-aineen väri teillä on kylpyhuoneen seinälaatoissa (isot valkoiset)? Leila
Se hankittiin Laattapisteestä laattojen yhteydessä. En valitettavasti enää muista tarkemmin, mutta taisi olla Mapei-merkkistä…. Väri on valkoinen.
Kiva postaus. Meillä on sama ongelma Mielen induktiolieden kohdalla ja siihen ratkaisuna lieden käyttö kapealla puulastalla (joku Bilteman maalinsekoitustikku, leveys 1,5 cm luokkaa, tavallisen puulastan varsipääkin hätätilassa sormea parempi). Toimii jostain syystä!
Tuota kokeilin heti ja meilläkin se toimi! Kummallista! 😀
Pingback: Mitä jos? - Meillä Kotona -blogit