Vaihdoin hiljattain mullat kodin viherkasveille ja tarpeen tuli hankkia myös muutama uusi kukkaruukku. Lempiruukkujani ovat ajattomat terracotan väriset saviruukut sekä selkeät betoniruukut. Toisaalta pidän myös klassisemman tyylisistä ruukuista, joissa saattaa olla hillitty koristelu ruukun yläosassa.
Viimeiseksi mainitun tyylinen ruukku löytyi taannoin ihanasta Legerasta. Kyseessä on Bergs Potter’s merkkinen ruukku, joita on saattanut viime aikona bongata myös ruotsalaisista sisustuslehdistä ja -blogeista. Ajattelin, että tämä ruukku sopisi kivasti meidän keittiöön ja sinne se jäikin.
Shokkipaljastus: ruukussa on IKEA:n tekokasvi! En koskaan saa yrttejä pidettyä hengissä kovin pitkään ja koska kuitenkin kaipaan jotain kasveja myös keittiöön, olen jo parisen vuotta sitten hankkinut sinne tekokukan. En vain aikaisemmin ole kehdannut sitä blogissa esitellä, heh.
Suuri peikonlehtemme tarvitsi uutta, isompaa ruukkua ja täytyy sanoa, että suurien ruukkujen löytäminen ei muuten ole kovin helppoa. Ajattelin, että löytäisimme peikonlehdelle ajattoman saviruukun, mutta kaikki olivat liian pieniä. Niinpä käännyimme puutarhaosaston valikoiman puoleen ja ostimme ulkoruukun. Tummanharmaa betonimainen ruukku on oikein passeli.
Mullanvaihdon yhteydessä vaihdoin fiikuksen suurempaan ruukkuun. Tämä saviruukku löytyi omasta takaa. Klassisia saviruukkuja meiltä löytyy aika monta, mutta valtaosa on käytössä terassilla ja pihalla.
Fiikuksen vanhaan ruukkuun sijoitin uuden tulokkaan: bongasin nimittäin -50% alesta kilpipiilean, joten täytyihän tämä trendikasvi hommata meillekin. Ruukkuna on yksi suosikeistani, jo vuosia sitten ostettu HAY:n Flowerpot-ruukku. Toivottavasti saan pidettyä kilpipiilean hengissä pitkään; toisin kuin tyräkkini, joka on valitettavasti nykyään kuupahtamaisillaan. Olen aika ihmeissäni, että olen saanut pidettyä meidän peikonlehden hengissä niin monta vuotta.
Vaikka en ole kovin taitava viherpeukalo, pidän todella paljon kasveista. Ne tuovat sisustukseen lämpöä ja kodikkuutta. Nyt kasvit ovat ripoteltuna ympäri kotia yksittäisiin asetelmiin, mutta yhtenäinen rykelmä viherkasveja voisi myös näyttää kivalta.
Translation: My favourite flower pots are timeless terracotta claypots and contemporary concrete pots. However, I also like more traditional pots with little texture, like the one form Berg’s Pottery (in the first picture).
6 Comments
Kuulostaapa tutulta, itsellä peikonlehti ainoa hengissä pysynyt kasvi ja tyräkki kuoli tosi nopeasti. Myös tuollaisen kilpipiilean onnistuin jo tappamaan.. 😀
Ihmettelen kyllä kovasti miten tuo peikonlehti säilyy niin hyvin hengissä. Aivan mahtava kasvi! 🙂 Tyräkkikin meillä kesti yllättävän pitkään, mutta sitten toinen sakara alkoi vaan itsestään mädäntyä…toinen on vielä pystyssä. Toivottavasti kilpipiilean kanssa ei käy hullusti.
Oma kilpipiileani on kuin ihmeen kaupalla säilynyt hengissä jo monta vuotta, nimimerkillä ei-niin-vihreä-peukalo… Unohdan aina sujuvasti kastella sitä säännöllisesti – lieköhän siinä salaisuus ? Viherkasvit ovat joka tapauksessa ihania sisustuksen piristäjiä!
Mukavaa viikonloppua!
Emilia
Onpa mukava kuulla, että olet saanut pidettyä kilpipiilean hengissä. Toivotaan, että minäkin onnistun. 🙂 En vaan tiedä yhtään kuinka usein sitä pitäisi kastella, mutta jos se ei ole niin tarkkaa, niin tuo kasvi sopii juuri minulle. 😀 Kivaa sunnuntaita sinne!
Moi, mistä löysit tuon tummanharmaan betonisen ruukun peikonlehdelle? Mielestäni myös kivoja ja edullisia ulkoruukkuja on ajoittain haastava löytää, joten olisin kiinnostunut mistä tämä löytyi. ?
Se löytyi Kodin Terrasta. 🙂 Toivottavasti löydät mieleisen ruukun.