Huh, takana on melko kiireinen viikko! Pyörähdin tiistaina päiväseltään Helsingissä ja muutenkin arki on ollut hektistä tällä viikolla. Viikkosiivous siirtyi lauantaiaamuun, mutta auringon paistaessa oli mukava hääräillä kotona. Muuta ns. järkevää en lauantaina tehnytkään. Oli ihanaa olla vain; istuskelin sohvalla omissa ajatuksissani ja seurasin lasten leikkejä. Katselin lempinäkymiä, kuten tätä sohvalta eteiseen aukeavaa näkymää. Tarvitsen tuollaisia ”jökötyshetkiä” silloin tällöin, sillä usein viikonloppuinakin on kaikenlaista pientä hommaa, eikä tuohon rentouttavan joutilaiseen tilaan pääse. Toki nytkin olisi voinut tehdä vaikka mitä, mutta ei aina tarvitse…myöhemminkin ehtii.
Psst…vielä tänään ehditte osallistua Aarikka-arvontaani!
6 Comments
Hei Suvi! Komppaan sinua täysillä, koska tarvitsen itsekkin juuri tuollaisia hetkiä. Ah miten nuo hetket lataavat ja silloin pysähtyy miettiään, miten onnekas sitä onkaan 🙂
Suloista sunnuntaita sinulle.
Aivan niin! 🙂 Ei voi painaa eteenpäin täyttä höyryä koko ajan. Onneksi tämmöisiäkin hetkiä mahtuu sekaan. 🙂
Noita hetkiä tarvitsee kyllä niin!! 🙂 Ajatus lepää ja lataa akkuja, vaikka vaan hetken. Ja niin hauska tuo ”jökötyshetki” 😀 Loisto! 😀
Heh, juu meitsi jököttää vaan ajatuksissaan sohvalla. 🙂 Ei sitä kauaa jaksa, mutta pienikin pysähtyminen riittää.
Meillä oltiin joutilaita äitini hoivissa, ihan parasta rentoutumista.
Kuulostaapa kivalta! 🙂