Yksi asia, josta usein lapsena haaveilin oli kylpyamme. Aina kun menimme johonkin reissuun ja hotellihuoneessa oli amme, säntäsin heti vaahtokylpyyn. Niinpä oli itsestään selvää kun talo rakennettiin, että sinne tulisi kylpyamme. Ja niin tuli amme tähän toiseenkin rakentamaamme taloon. Vaan yllättävän harvoin siellä kuitenkin lilluttelen. Lapset kylpevät innokkaasti, mutta eivät hekään ihan joka viikko. Mutta nyt siihen tulee muutos!
Haluaisin mielummin aina kirjoitella blogiin positiivisista asioista, mutta minun on myönnettävä että olen stressaajatyyppiä. Stressaan tekemättömistä töistä: kotona pitäisi tehdä sitä ja tätä, pitäisi kirjoittaa blogiin siitä ja siitä, ottaa kuvia, vastata sähköposteihin ja kommentteihin, lukea muiden blogeja ja ja ja… Kummasti aloin kärsiä sydämentykytyksistä ja muista oireista. Kävin lääkärissä ja kokeissa. Kaikki ok. On kummallista, että sitä ottaa stressiä sellaisesta mistä oikeasti tykkää ja minkä tekeminen on kivaa. Mutta oikeasti ongelma ei kokonaan liity bloggaamiseen, vaan ajan käyttöön. Siksi otan nyt tavoitteeksi löytää keinoja rentoutumiseen ja ajan hallintaan. Ensimmäinen askel on jo se, että tunnistaa ongelman.
Eilen tunsin kuinka päänsärky oli tulossa. Kärsin niska-hartiavaivoista ja päätin, että en halua taas aloittaa uutta viikkoa päänsäryllä. Niinpä laitoin itselleni kylvyn pienen jumppatuokion päätteeksi. Pitäisi oikeasti kylpeä useammin! Se rentouttaa tehokkaasti ja vesihieronta osuu sopivasti selän jumikohtiin. Kyllä helpotti!
Kylvyn jälkeen aloin kirjoittaa tätä juttua. Lopetin. Kuvat ovat rakeisia kännykkänäpsyjä, ei niitä voi julkaista. Päätin, että pidän välipäivän blogista. Niitäkin pitää olla välillä. Kuitenkin palasin tänään kirjoittamaan jutun loppuun, sillä koen että aihe on tärkeä ja halusin kertoa teille vähän mitä tänne ruudun taakse kuuluu.
Miten te lievitätte stressiä?
34 Comments
Mä oon niin samanlainen. Nytkin kauhee ja ihan turhanpäiväinen stressi päällä.
Voi meitä, pitää muistaa rentoutua välillä!
Elä elä ressaa! 😉 Mutta vakavasti puhuttuna tiedän tunteen, varsinkin nyt kun on työt ja opiskelu päällekäin, plus blogin pitäminen vie yllättävän paljon aikaa myös, vaikka onkin mieluista tekemistä. Minä rentoudun ihan kirjaa lukemalla ja saatan hörpätä samalla lasin viiniä. Tai sitten vain menen kahvin kanssa parvekkeelle kuuntelemaan kaupungin hälyä. 🙂
Hyviä rentoutumiskeinoja nuokin! Pitää nyt vain yrittää rentoutua ja muistaa ettei kaikkea tarvitse tehdä heti. Vähän kerrallaan.
Liikunta ja sauna auttaa stressiin. Ja kylpy myös – täällä ammeesta tosin vasta haaveillaan ;D
Toivoisin löytäväni enemmän aikaa liikkumiseen. Mutta sitten stressaan siitä, kun liikkumiselle ei jää aikaa. En kuitenkaan haluaisi aikatauluttaa vapaa-aikaani. Nämä on näitä ruuhkavuosien ongelmia.
Hih, ihan olisi voinut tulla minun kynästä tämä postaus: Minäkin haaveilein lapsena kylpyammeesta ja nykyiseen kotiimme sen viimein sain! Kun niskat ja selkä on jumissa niin mikään ei rentouta niin hyvin kuin kuuma porekylpy. Ja lisäki minäkin olen vastikää käynyt tutkimuksissa sydämen liiallisesta tykyttelystä ja kaikki ok tässäkin pumpussa. Eli otetaanpas rennosti ja nautitaan poreista kun niitä nyt kerran on saatavilla 🙂
Kylläpäs tosiaankin natsaa meidän tarinat. Nyt yritetään rentoutua ja iloita siitä, että tutkimuksissa oli kaikki kuitenkin ok. Huonomminkin voisi olla asiat.
Ihan samanlaisia fiiliksiä täälläkin…. Onkohan se tämä ihanan lämpimän kesän jälkeinen fiilis ja tietoisuus tulevasta pimeästä ajasta? Jotenkin on vaan niin saamaton olo ja bloggausideoitakaan ei tunnu oikein pursuavan millään. Nyt vielä kun lähdin tuohon ID-bloggaajaksi, niin alkoi vielä enemmän stressaamaan postauksien laatua ja sisältöä 😉 Tsemppiä kovasti sinnekin, eiköhän tästä vielä piristytä 🙂
Niin, jotenkin kyllä on tämä syksy tuntunut jähmeältä. Tiedä sitten mistä se johtuu. Minulla on tapana kirjoitella postausideoita muistiin kännykkään ja nyt olen tietenkin onnistunut stressaamaan siitä, ettei minulla ole aikaa toteuttaa noita ideoita. 😀 Eri asia olisi jos voisi blogata täyspäiväisesti… 😉 No mutta yritetään olla stressaamatta. Ja nautihan nyt uudesta blogikodistasi ja sen tuomista uusista mahdollisuuksista! 🙂
Allekirjoitan kaiken. Niin sama täällä. Toki mulla on nyt niin paljon sitä oikeaakin stressiä (äiti sairaalassa ja yt:t töissä) että yritän ihan tietoisesti olla stressaamatta vielä blogistakin. Mutta silti stressaan… sitä etten ehdi kirjoitella läheskään joka päivä (tosin en edes yritä), sitä etten ehdi kuvata jne. Mulla liikkuminen auttaa (kunhan en saa siitäkin stressiä etten ehdi liikkua niin paljon kuin haluaisin 😉 ) ja suosittelen kuule sullekin bodycombat-tuntia – en tiedä mitään tehokkaampaa niska-hartiaseuden avaajaa kuin tuo jumppa. Tehokasta se on muutenkin, hiki tulee ja unohtuu koko muu maailma hetkeksi 🙂 Tosin, mulla ei ole kokemusta ammeesta / porekylvyistä, nekin varmasti auttavat. Hmm… pitäisköhän hankkia siis amme?!
Voi Marja, halaisin sinua jos voisin! Voimia sinne! Kyllä tuntuu omat murheet pieniltä, kun miettii mitä voisikaan olla mielenpäällä. Toivottavasti äitisi paranee pian ja loppuisi teidänkin firmassa jo tuo YT-kierre!
Bodycombat kuulostaa tosi tehokkaalta. Totesinpa vaan juuri tuossa ennen kylpyä, kun jumppasin, että minulla on niin huono kunto etten kehtaa lähteä mihinkään julkisille jumppatunneille! 😀 Polven takia en enää voi juosta kuten ennen ja sen jälkeen on kunto entisestään mennyt alaspäin. Ja sekin stressaa. Olen niin jäykkä ja kankea, että en varmaan kohta pääse kävelemääkään! 😀
Mindfullness harjoitukset ja jooga, ulkona kävely tai juoksu. Kehomeditaatio rentouttaa tosi paljon. YouTubesta ja kirjastosta saa materiaalia. Lämmin vesi ja piikkimatto. Olen sellainen niskahartiajännityspäänsärky stressaaja.
Kirjoitan myös listoja tekemättömistä töistä, niin en stressaa, että unohtaisin jotain. Joskus kun kirjoittaa listan, niin huomaa, ettei niitä niin paljon olekaan. Se on myös hyvä sääntö, jos tekemiseen menee alle 5min, niin tee heti. En kyllä itse noudata, mutta ajatuksena hyvä 🙂
Jep, juuri jumppasinkin Pilateksen tahtiin, jonka latasin padille. Ja meditaatiosovelluksenkin latasin Monan innoittamana. 🙂 Vielä kun muistaisi tehdä niitä. 😀
Piikkimattokin minulla on. Pitääpä heti tänään taas ottaa se käyttöön, se on vähän unohtunut. Ja juu, minunkin pitää kirjoittaa kaikki ylös (varsinkin töissä), muuten kyllä unohdan. :S
Kylläpä allekirjoitan joka sanan! Myönnän olevani hyvin samanlainen stressaaja. Kylpy on yksi parhaita rentoutumiskeinoja. Miten se ajan ottaminen itselle onkin toisinaan niin haastavaa!
Tsemppiä sullekkin kiireiseen arkeen, ihana vain että avaat vähän arkea blogin takana, varmasti aika moni yhtyy sun tunnelmiin! 🙂
Koitetaan mekin stressaajat välillä yrittää vähän relata, tiedostaminen on jo puoli voittoa! 🙂
On jotenkin helpottavaa kuulla, että kohtalotovereita löytyy, vaikka eipä sitä tietenkään toivoisi kenellekään stressiä. Ja sekin helpottaa, kun kertoo asiasta muille. Tsemppiä sinnekin! 🙂
Hauska sattuma! Just eilen kun tulin kotiin Habitaren-raksalta ja iltabileistä kaatosateessa, olin ihan viluissani ja kengät läpimärkinä. Laitoin kylvyn itselleni ENSIMMÄISTÄ kertaa tässä uudessa talossa – ja ollaan kuitenkin kohta jo lähes vuosi tässä asuttu. Vaikka rakastan kylpemistä, siihen ei tunnu löytyvän aikaa nykyään.
Mutta oli ihanaa, laitoin veteen valkosuklaan tuoksuisen kookosöljy-suola-palleron ja luin lehteä unohtaen kaikki kiireet ja vilut samoin tein.
Ja tästä muuten muistinkin että enpä ole tehnyt vielä yhtään postausta meidän yläkerran kylppäristä jossa ammekin sijaitsee. Täytyykin korjata asia – se kylppäri on aika ihana 🙂
Voi kuulostaapa ihanalta! Tee ihmeessä postaus! Minä juuri haaveilinkin kaikista ihanista kylpyvaahdoista yms. Nyt laitoin vaan jotain perhesaippuaaa, mutta kyllä sekin vaahtosi. 🙂
Kuulostaa siltä, että yksi sun toinen kärsii stressistä. Tuskin me ihmisparat siitä koskaan päästään eroon. Minä mietin jo nyt miten tulen eläkepäiväni täyttämään.. ettei tule stressiä tekemättömyydestä 🙂 Nuo päivät koittavat vajaan kahden vuoden kuluttua. Amme meille on sen sijaan tulossa parin kuukauden sisällä. Putkiremontti valmistuu ensi kuun lopussa ja uusi amme odottaa jo asennusta. Ai, että tulen nauttimaan siitä pimeinä talvi-iltoina!!
Nautit sitten ammeesta eläkepäivillä ja tietysti jo aiemmin! 🙂 Vaikeaa se on muuttaa itseään, mutta jos keho oireilee stressistä pitää se ottaa vakavasti.
Minäkin rakastan kylpemistä ammeessa <3 Tämänhetkisessä kodissamme ammetta ei valitettavasti ole, joten aina hotellissa yöpyessäni varaan kylpyammeellisen huoneen.
Toivotaan, että teillekin vielä amme tulee joskus. 🙂 Kylpeminen on kyllä niin ihanaa.
Stressi ei oo hyväksi kellekkään, koita löytää keinoja sen helpottamiseen 🙂 Kylpy on tosiaan yksi tapa, lämmin vesi on niin rentouttavaa!
Pelästyin oikein kun luin netistä stressistä. Pitää nyt kyllä ottaa iisimmin. 🙂
Ehkä kiitollisuudesta, että kirjoitat niin taitavasti blogiasi ja suhtaudut siihen hyvin ammattimaisesti, haluan sanoa muutaman sanan.
Ymmärrän hyvin tilanteesi. Itse olen kolmen lapsen työssäkäyvänä äitinä kokenut samanlaisen tilanteen. Piti oikeasti ensimmäisen kerran rauhoittaa menoa, eikä mennä eteenpäin kuin höyryjuna. Yllättävän vaikea on oppia sanomaan ei ja yllättävän vaikea on ottaa omaa aikaa. Käydä ulkoilemassa, jumpassa tai missä kukin kokee rentoutuvansa. Silti suosittelen, että teet niin 🙂 Itse en ensin osannut ja nyt kantapään kautta oppinut siihen, että ne riittämättömät yöunet ja loputtomat tekemättömistä töistä stressaamiset verottavat oikeasti tosi paljon. Ota siis oireet kuitenkin tosissaan ja muista kylpeä usein 🙂
Lähinnä halusin vain nyt osoittaa myötätuntoni, koska tunnistan tilanteen. Kaikkea hyvää siis arkeesi ja nuku riittävästi ja pidä huolta omasta terveydestä.
Ja tämä blogi on niin taidokas ja hienosti ylläpidetty, että me uskolliset lukijat pysymme kyllä tämän ääressä. Ja ainahan voit päivittää blogin toisinaan kirjoittamalla yhden sanan: ”Lepopäivä”.
Leppoisaa syksyä ja kaikkea hyvää!
Kiitos kommentistasi ja kivasta palautteesta! 🙂 Olen nyt ottanut stressioireeni vakavasti ja yritän parhaani mukaan niitä lievittää. Ehkä voisin tehdä jotain asioita vähän rennommalla asenteellakin. Alussa blogin ylläpitämiseen ei mennyt niin paljon aikaa, mutta nykyisin se vie enemmän ja enemmän, kun kuvat pitää käsitellä, leimata ja pienentää. Ja sitten otan niitä vielä niin paljon, että niiden valitsemiseenkin menee aikaa. Pitäisi tehostaa tuota blogiprosessia ettei se olisi ihan niin aikaa vievä. Tekstin tuottamiseen minulla ei jää aikaa niin paljon kuin haluaisin. Mutta yritän nyt rentoutua. On pakko. 🙂 Kaikkea hyvää sinulle!
Jaksamista sinne! <3 Kyllä voit tosiaan huoletta pitää välillä vapaapäivän/-päiviä blogista. Kyllä me lukijat jaksamme odottaa :). Itse rentoudun (lasten käytyä nukkumaan) blogeja lukien eikä haittaa, vaikka välillä blogeista saa lukea ikävistäkin asioista, koska elämäähän se vain on! Rentouttavaa syksyä! 🙂
Kiitos tsemppaavasta viestistä! 🙂 Kyllä minä niitä välipäiviä tapaan pitääkin, parisen kertaa viikossa. Luulenpa, että syksyn flunssakin verottaa jaksamisesta osansa. En ole siitä vielä ihan kokonaan parantunut… Kyllä se tästä. 🙂
Pidä ihmeessä vapaapäiviä tai vaikka viikkoja blogin pitämisestä, ei maailma siihen kaadu. 😉
Itselläni auttoi stressin hallintaan kaiken kofeiinin karsiminen (ettei käy liian ylikierroksilla), jooga ja pilates sekä metsässä kävely/juoksu. Erityisesti jooga ja pilates saavat mielen rauhoittumaan kun kehokin rauhoittuu.
Tsemppiä syksyyn! 🙂
En kuitenkaan malta olla täältä pois. 🙂
Jooga ja pilates minua eniten houkuttelevat. Niitä on kätevä tehdä myös kotona, kun padiin voi ladata valmiita sovelluksia. 🙂
Vähän hassua ajatus että kun ei halua stressiä, keskittyy miettimään että kunhan en nyt stressais. 😀 sillä tavalla ikäänkuin kutsuu lisää stressiä kun tavallaan on stressaaminen koko aika mielessä? No joka tapauksessa paras lääke jättää stressi taakse on kunnon kohotus. Hyvä kunto auttaa kestämään kaikkea paremmin, sillä tavalla vähentää stressiä. Kaikki hikoilun aikaan saava nostaa kuntoa. jollet voi juosta, vaikka hikijumppa kotona on tehokasta. Ite aloittelin aika simppelillä jumppasarjalla (jotta muistaisin sen ulkoa :)) Pilateskin hyvää mutta ei ehkä parhaiten aerobista kuntoa paranna. Ja huonokuntoisena tuloksia alkaa tulla nopeasti 🙂 siitä vaan liikkumaan! Ihana tunne kun tuntee taas jaksavansa! Tsemppiä!!
Juu, ei noin kannatakaan ajatella, enkä sitä tarkoittanutkaan. Latasin 7 min jumpan padiin ja sitä olen nyt yrittänyt tehdä. Sekin tuntuu vielä aika rankalta punnerruksineen ja kovan nopeuden takia. Mutta eipä mene ainakaan paljon aikaa ja hiki tulee. 😀 Kyllä se taas tästä, kun saisi vielä flunssan kunnolla taltutettua… 🙂
Hyvä Suvi! 🙂 Tästä silloin juteltiinkin! On tärkeä olla itselle armollinen ja kuunnella kehoa – riittävän hyvä riittää, niinkuin tämä postauskin nyt <3 Tuohon edelliseen Oonan viestiin: hyvä kunto on toki tärkeää, mutta monet repivät urheilulajit, kuten juoksu, lisäävät stressihormoneita kehossa (tutkittu juttu ;). Siksi kaikki mielekäs liikkuminen on tärkeää, ei vain se, että pitää kuntoa yllä. Urheilun pitää olla kivaa, itse ainakin motivoidun kivasta tekemisestä enkä mistään tuloksista. Suosittelen lämpimästi sulle joogaa; itse joogasin pitkään ja useasti, vaikutukset näkyy edelleen kehossa ja mielessä positiivisesti, vaikka ei kuulukaan enään päivittäiseen rutiiniin. Teen monesti iltaisin niin, että käyn saunassa, jonka jälkeen kuuntelen meditaatiomusiikkia, teen rauhoittavia joogavenytyksiä jne. Muista, että keho on sun paras mittari kertomaan, milloin menee liian lujaa! Mun kaveri sanoi mulle kerran viisaasti: tyyneyttä hyväksyä asiat joihin ei voi vaikuttaa, rohkeutta muutta ne jotka voi ja viisautta pitää nämä erillään. 🙂
Viisaita sanoja. <3 Jooga olisi varmasti tosi hyvä laji minulle. Ajattelinkin, että aloittelen pehmeästi, ihan vain kotona lataamalla padille jonkin joogasovelluksen. Silloin voin tehdä sitä milloin itselle sopii, eikä tule taas uutta menoa kalenteriin, johon pitäisi mennä (ja siitä sitten taas stressiä). Mutta ensin täytyy hoitaa flunssa pois. Minulla todettiin nimittäin poskiontelotulehdus, joten ei ihme että olen ollut niin väsynyt ja vetämätön. Nyt on olo alkanut huomattavasti parantua, kun lääkkeet ovat alkaneet vaikuttaa. 🙂