Meillä asuu yksi pieni höpöläinen, joka rakastaa puhtaita lakanoita ja lakananvaihtopäiviä – nimittäin meidän rakas Viivi-kissa. Sama rutiini toistuu joka kerta, kun vaihdan lakanoita. Viivi ryntää lakanakaapille ja vaatii pääsyä puhtaiden lakanoiden sekaan (Instagram-profiilissani on muuten kohokohta-video, jossa Viivi naukuu lakanakaappiin). Siellä hän viihtyy hetken aikaa, kunnes minun täytyy nostaa hänet pois, ja sitten hän köpsöttelee sängylle, puhtaisiin lakanoihin tyyväisesti nukkumaan.
Tämä rutiini toistui tietysti jälleen viime sunnuntaina, kun siivosin ja rymsteerasin kotosalla. Olen niin iloinen, että Viivi voi taas hyvin! Mainitsin täällä blogissa talvella, että Viivi oli aika huonossa kunnossa. Syyksi paljastui munuaisten vajaatoiminta, mikä ei varmastikaan ole harvinaista tänä kesänä 18 vuotta täyttävälle kissalle. Nyt Viivi saa joka aamu lääkkeen sekä erityisruokaa ja hän voi erinomaisesti. Kyllä vanhuuden kremppoja on siltikin havaittavissa, mutta olen onnellinen, että saamme vielä nauttia Viivin seurasta. Hän on kulkenut matkassa opiskeluajoista saakka.
Kuten kuvista näkyy, laitoin makuuhuoneeseen pellavaverhot*. Makuuhuoneessa verhoille tulee käyttöä erityisesti kesällä, kun tekee mieli blokata ilta-auringon säteitä ilman, että pimentäisi koko huoneen pimennysverhoilla. Pidämme kesällä usein makuuhuoneen ovea auki iltaisin, joten verho estää (ainakin jonkin verran) hyttysiä pääsemästä sisään.
Kevyet pellavaverhot sopivat minusta oikein hyvin kesäsisustukseen. Sänkyy petasin myös pellavaa: nämä useamman vuoden vanhat, valkoiset Finlaysonin pellavalakanat taitavat olla ensimmäiset pellavalakanani*. Ne ovat osittain kuluneet puhki parista kohtaa, joten ehkäpä olisi syytä hankkia uudet ja viedä nämä mökkilakanoiksi.
Minusta makuuhuoneen ilme muuttui aika paljonkin näin pienellä vaivalla. Vaihdoin myös muutaman esineen sängynpäädyn päällä ja pidän nyt kovasti tästä uudesta tunnelmasta. Lakanat ovat edelleen ryppyisiä, mutta mankeli on jo kotiutunut ja odottaa käyttöä (ja minun innostusta) kodinhoitohuoneen puolella…
P.S. Olen joskus miettinyt voiko eläimestä sanoa ”hän”, mutta kun aloin kirjoittaa tätä, ei olisi tullut mieleenkään käyttää sanaa ”se”. Viivi on oma persoonansa.
*Pellavaverhot saatu aikoinaan Ellokselta ja lakanat Finlaysonilta osana kaupallista yhteistyötä.
Translation: Certain someone in our house loves clean sheets; it is our cat, Viivi. She loves it when I change the sheets! I also redecorated in our bedroom a little bit. I put linen curtains up and changed the still life on the headboard. With such a small effort, the look in our bedroom changed quite a lot, I think.
6 Comments
Jäin miettimään lausettasi, jossa kerroit pellavalakanasi kuluneen puhki muutamasta kohdasta ja kerroit lakanoiden olevan useamman vuoden vanhat.
Satutko tietämään – osana yhteistyötä kenties – miksi pellavalakanat, ainakin Finlaysonin, ovat niin heikkolaatuisia? Itse harmittelen omia Finlaysonin pellavalakanoita jotka jo kolmen vuoden jälkeen haurastuvat paikoin läpikuultaviksi ja sittemmin rikki.
Minulla on lukuisia na tavallisia puuvillalakanoita jotka ovat huomattavasti vanhempia ja laadultaan edelleen kuin uusia. Pellavalakanat maksavat paljon joten harmittaa niiden sangen lyhyt käyttöaika..!
Enpä osaa sanoa miksi lakanat kuluvat niin nopeasti puhki. :/ Meillä kulumaa on tullut saumojen kohdalle, eli niistä kangas on antanut periksi ja repeytynyt. Olen kyllä samaa mieltä, että lakanoiden kuuluisi kestää pitkään! Meillä on muiden merkkien pellavalakanoita myös (esim. Pentik ja Balmuir) ja ne ovat kestäneet hyvin. Ehkä kankaan paksuus on valmistajilla eri….
Olen saanut nuorempana äidiltäni lahjaksi parit pussilakanat. Ne ovat pitäneet värinsä ja laatunsa kymmenistä/sadoista pesuista ja kolmestakymmenestä vuodesta huolimatta. Nyt uudet lakanat ovat jo hiulana parin kolmen vuoden kuluttua ja värit haalistuvat.
Minullakin on jotain vanhoja lakanoita, jotka ovat säilyneet hyvinä pitkään. 🙂 Luulenpa, että lakanoissa on nykyään enemmän laatueroja.
Laitoin jo aiemmin pitkän kommentin, mutta se lienee hävinnyt bittiavaruuteen?
Myös minä harmittelen nykyisten pussilakanoiden huonoa laatua. Finlaysonin pellavalakanat kuluivat puhki kolmessa vuodessa, joka on mielestäni todella lyhyt aika niiden hintaan nähden. Vanhat lakanat ovat pysyneet pesusta toiseen vuosikymmeniä.
Nythän Finlayson on tuonut markkinoille Jesus-lakanat, joiden luvataan kestävän. Hassua, että erikseen täytyy tuoda markkinoille kestävät lakanat, Hmm.
Toki ymmärrän, että tällä tehdään bisnestä, jotta ihmiset ostaisivat enemmän lakanoita, mutta kestävää kehitystä tämä ei todellakaan ole. Ja valitettavasti heikko laatu saa myös välttämään kyseistä liikettä, harmi sinänsä.
Jes, kommenttisi tuli läpi kuitenkin – se oli jäänyt roskapostin jalkoihin ja kävin noukkimassa sen sieltä.
Minustakin lakanoiden kuuluisi kestää pitkään ja se on nimenomaan tämän hetken trendi. Olemme tulleet entistä tietoisimmiksi kuluttajiksi ja kestävyys on hyvin tärkeää. Yletöntä kulutusta ei katsota nykyisin hyvällä, eikä se ole mitenkään ihailtavaa – päin vastoin! Luulen, että tässä lakana-asiassa olennaista on kankaan lankatiheys ja se on edullisimmissa lakanoissa heikompi, jolloin ne eivät voi olla yhtä kestäviä. Korkea lankatiheys taas lisää hintaa, eivätkä kuluttajat välttämättä ole valmiita maksamaan siitä.