Voi kuinka aurinkoiset säät nyt hellivät meitä! Heräsimme tänäänkin aikaisin, joten päivä on tuntunut pitkältä. Olen ehtinyt tehdä vaikka mitä! Kävimme retkellä paistamassa makkaroita ja kävelemässä meren jäällä. Aamupäivällä järkkäilin kotona, sillä minulla oli pitkästä aikaa eräs stailauskeikka – oli taas niin mukavaa, enkä malttaisi odottaa, että pääsen julkaisemaan kuvat. Samalla räpsin muitakin kuvia ja tähän postaukseen valikoitui sekalainen yhdistelmä kukkasista, joita käytin rekvisiittana stailauskuvissa. Luottokukkakauppaani Lindell Flowersille oli tullut näyttäviä hortensian oksia.
Olin taas unohtanut, että minkä lämpöistä vettä hortensian oksille pitikään laittaa. Kaksi oksaa meinasi nimittäin nuupahtaa, kun laitoin niille ensin kylmää vettä. Toivottavasti piristyvät vielä. Veden kuuluu siis olla lämpöistä! Hortensioista tulee muuten myös kauniit kuivakukat (kyllä, yksittäiset kuivakukat ovat taas ihan jees) ja minullakin on vielä yksi sellainen tallessa viime kesältä.
Eilen päättyi myös toinen Ellos-arvontani, joten on aika julkistaa voittaja. Tällä kertaa random.org arpoi voittajaksi numeron 288, joka kuului Anitalle kommentilla: ”Kevätaurinko ja puhdas siivottu koti -> tästä,puuttuu enää valkoiset lakanat. Mukana arvonnassa.”. Oikein paljon onnea sinulle ja kiitos jälleen kaikille arvontaan osallistuneille. Pysykäähän kuulolla, sillä lähiaikoina on vielä pari muutakin keväistä arvontaa luvassa!
*hortensian oksat saatu Lindell Flowersilta
4 Comments
Ihania valoisia, aurinkoisia kuvia! 🙂 En malta odottaa stailauskuvia.
Kiva kuulla! 🙂 Olen aina niin innoissani noista stailauksista. Kuvia tuli räpsittyä taas ihan liikaa, joten karsimista riittää.
Ihana blogi sinulla! Puutarhuri tässä muistuttaa että mitä puuvartisempi oksa, sitä lämpimämpää vettä 😉 hortensia onneksi toipuu säikähdyksistä, vaikkakaan ei muuten kovin pitkä-ikäinen leikko ole 🙂
Juu, onneksi hortensian oksat toipuivat ja kukostavat edelleen. 🙂 Minulle ei vaan jostain syystä jää tuo sääntö mieleen, vaikka olen sen kuullut monesti. 😀 Ja sitten mietin, että missä menee puuvartisen raja…