Harmittelin hiljattain Instagramissa sitä, että en muista milloin olen viimeksi nähnyt auringon. Luulen ettei joulukuussa ollut meilläpäin yhtään aurinkoista päivää – tai jos oli, niin se sattui työpäivälle. Kunnes päivät alkavat kunnolla pidentyä, täytyy vain löytää positiiviset puolet tästä pimeästä kaudesta.
Yksi positiivinen puoli on se, että kotia voi ihastella pihalta ihan eri tavalla kuin valoisaan aikaan. Pimeällä valoisa koti erottuu selkeästi ulospäin ja näyttää hitusen erilaiselta tästä näkökulmasta katsottuna.
Kauniisti valaistut kodit näyttävät minusta erityisen kodikkailta pimeään aikaan ja minusta on kiva ihailla sitä kotoisaa tunnelmaa, joka taloista välittyy. Positiivisuus löytyy siis kotoisuudesta ja tunnelmallisuudesta.
Ja odottakaas vaan, kun huomaatte ettei aamulla enää olekaan pimeää tai kun lähdet töistä kotiin ja onkin vielä valoisaa – se on mahtava tunne se!
Translation: The days are getting longer every day, but still we are living the darkest period of the year. You have to find the silver lining in this darkness and to me it is the coziness. Houses look so lovely in the dark when the lights are on inside the home.
2 Comments
Hmm.. Uudenvuodenaattona Kokkolassa paistoi kyllä aurinko, ainakin keskustan alueella 🙂 muuten jaan fiiliksesi auringon kaipuusta!
Se taisi olla sellainen kajastus, jonka minäkin bongasin. Harmi vaan, että aurinko meni jo piiloon ennen kuin se olisi heijastanut säteitään meidän kodin ikkunoista. Onneksi tänään saatiin vihdoin nauttia auringonpaisteesta. 🙂