Minulta kysytään usein meinaammeko vielä joskus rakentaa uuden talon. Talohaaveita olen pyöritellyt mielessäni ja blogissakin silloin tällöin, mutta kysymykseen kietoutuu eräs toinenkin näkökulma: haave omasta kesämökistä. Tästä en ole blogiini aiemmin kirjoitellut, mutta snäppiseuraajani tietävät, että olemme käyneet katsomassa mökkejä useampaan kertaan. Tällä viikolla täällä meillakotona.fi:ssä vietetään mökkikauden avajaisia, joten nyt on hyvä syy avata omiakin ajatuksia tästä teemasta.
Minulla ei ole vahvaa mökkeilytaustaa. Meidän perheellä ei ole koskaan ollut mökkiä ja olen mökkeillyt vain satunnaisesti. Jostain kumman syystä (johtuuko keski-ikäisyydestä…?) mökkihaaveet ovat kuitenkin heränneet vahvasti viime vuosien aikana ja olemme Mankun kanssa seuranneet ahkerasti tämän alueen myytäviä mökkejä ja mökkitontteja.
Tontti on minusta oleellisinta mökin hankinnassa. Tontin on ehdottomasti oltava meren rannassa. Kaipaan kauas merelle siintäviä maisemia ja luontoa, jossa mieli lepää. Asumme tiivisti asutetulla omakotitaloalueella, joten kaipuu luonnon rauhaan ja väljempiin maisemiin vahvistuu entisestään. Sijainniltaan mökkitontti saisi mielellään olla 0,5-1 tunnin ajomatkan päässä kotoa, jotta mökille olisi helppo piipahtaa myös arkena.
Me emme välttämättä rakentaisi uutta mökkiä, vaan voisin hyvin kuvitella, että hankkisimme vanhan mökin, jonka kunnostaisimme. Toisaalta jos löytäisimme täydellisen tontin, jossa ei vielä olisi mökkiä, voisimme hyvin rakennuttaa ihan uuden mökin. Eli päätökseen vaikuttaa hyvin paljon tontin sijainti. Löysimme jo erään kohteen, johon ihastuimme aivan täysin: ranta on täydellinen, sijainti on sopivan lähellä ja mökistä saisi muokattua juuri meidän perheelle sopivan. Mutta vielä emme ole valmiita tekemään näin suurta päätöstä.
Minua mietityttää se, että jos siellä mökillä ei tulekaan vietettyä tarpeeksi aikaa. Vaikka meillä olisi mökki, haluaisin silti reissata ulkomailla ja viettää lomia muuallakin. En halua tuntea syyllisyyttä siitä, että mökillä ei vietetä tarpeeksi aikaa. Siksi olisi järkevintä hankkia yhteinen mökki vaikkapa omien sisarusten kanssa. Mutta mökin yhteisomistajuuksista kuulee kaikenlaisia kauhutarinoita. Tietysti ajattelen ettei meidän perheelle voisi tulla mitään erimielisyyksiä.
Niin se, että rakennammeko vielä joskus uuden talon riippuu paljon siitä aiommeko hankkia kesämökin. Mökki houkuttelee suuresti, mutta päätöstä ei voi perustaa täysin tunteisiin. Mikäli hankimme kesämökin, niin tuskin enää rakennamme uutta taloa…
Onko sinulla kesämökki? Vietätkö siellä kaikki lomasi?
Kuvat ovat mökkilomalta muutaman vuoden takaa.
5 Comments
Meillä on sisarusteni ja isän kanssa yhteiskäytössä vanhempieni mökki, jossa olemme lapsuudesta asti aikaa paljon viettäneet. Yhteisomistajuudessa todella on haasteensa, vaikka meillä ei mitään riitaa olekaan mökistä ollut. Mökille on meillä jokaisella 200-300 km matkaa, joten siellä ei tule piipahdettua ihan päiväseltään. Mökin ylläpito vaatii jonkin verran vaivannäköä ja turhan usein siitä päävastuu kaatuu lähimpänä mökkiä asuvan harteille (esim. polttopuiden teko, laiturin asennus keväällä ja maille vetäminen syksyllä, veneen huolto jne.)
Meidän mökki on sen verran vanha, että korjaustarvetta alkaa olla vähän siellä sun täällä. Kattoremontti esimerkiksi on lähiaikoina edessä eivätkä eri elämäntilanteissa olevat sisarukset omine menoineen ja kuluineen ole kovin innokkaita laittamaan rahaa remonttiin. Luopuakaan siitä ei kukaan silti tahtoisi, kun paljon on lapsuudesta rakkaita muistoja sieltä ja toiveissa viettää siellä vielä joskus enemmän aikaa.
Kyllä, mökkihöperö olen jo toisessa polvessa 🙂 Olen siis perheeni mukana ihan pienestä asti mökkeillyt merellä. Nyt oman perheeni kanssa meillä on oma uusi mökki järven rannalla. Vaikka sielunmaisemani onkin meren ranta, olen kotiutunut hyvin myös järvelle. Meille sopivin on ollut oma mökki, jaetustakin on kokemusta. Toki nykyisellä mökillämme viettävät paljon aikaa myös appivanhempamme. Itse en ole koskaan stressannut, vaikka joinakin kesinä viettäisimmekin vähemmän aikaa mökillä (ja matkustamme välillä myös muualla/ulkomailla). Ajattelen mökkiä niin pitkäaikaisena ”sijoituksena”, joka parhaassa tapauksessa kestää lapsillemme jne. Pari hiljaisempaa kesää ei pitkässä juoksussa haittaa, ja elämäntilanteet muuttuvat muutenkin; lapset kasvavat ja voi olla aikoja kun eivät mökillä viihdy, mutta taas jonkin ajan kuluttua ehkä tekevät paluun 🙂 Ja toisaalta, ainahan mökin voi myydä jos osoittautuu että siitä on enemmän vaivaa kuin iloa. Meidän mökkimme on myös kiinteiltä kustannuksiltaan hyvin maltillinen (aurinkosähkö, ei juoksevaa vettä), joten senkään takia ylimääräistä painetta ei ole. Ainut asia mikä itseäni hieman harmittaa, on matka mökille, joka kestää autolla hieman alle 2 h. Mutta hyvä mökkitontti sattui tuolta löytymään niin siihen on sopeuduttu.
Mökillä on ihana rauha, sielu lepää ja saa nauttia ihan yksinkertaisista askareista ja olemisesta eri tavalla kuin kotona. Välimatka kotiin tuo etäisyyttä arjen kiireisiin.
Samat on haaveet täälläkin ja äskettäin kävimme tallustelemassa yhdellä tontilla… Mulla on vahva mökkeilytausta. Perheellämme oli mökki järven rannalla ja sieltä on peräisin valtava määrä hyviä muistoja. Kesät olimme lapsuudessani mökillä lähes koko ajan.
Haluaisin kovasti lapsillemme samanlaisia ihania mökkimuistoja. Tätä kuumetta ei yhtään paranna kahden ystäväpariskunnan ihanaakin ihanammat mökit, joihin saamme tuon tuostakin saunakutsuja. Veikkaanpa, että tämä kuume ei lopu ennen kuin mökki on hankittu 🙂
Minä olen vahvasti mökki-ihminen! Meidän perheellämme ei ole omaa mökkiä, mutta isovanhempieni mökillä olen viettänyt lapsuuteni kaikki kesät, myös niinä pahamaineisina teinivuosina. Omistajanäkökulmaa minulla ei siis ole antaa, ehkä enemmän se lapsen, heh :’D.
Vanhempani kyllä haaveilevat mökin rakentamisesta isovanhempieni mökin läheisyyteen. Lähialueella sijaitsee myös muita sukulaisteni mökkejä, neljä hyvin aktiivisessa käytössä olevaa sekä yksi vähällä käytöllä oleva mökki. Sukuni on suuri ja tiivis ja kokoonnummekin usein yhteen erityisesti isovanhempieni mökille.
Mökkimatka oli lapsena 2,5 h ja nykyisestä kotikaupungistani hieman yli 2 h, mikä tuntuu ihan lyhyeltä. Matkan pituus on siis täysin tottumiskysymys, itse olen aina ajatellut että on ihanaa kun mökille on ”pakko” mennä kerralla pidemmäksi aikaa kuin vaikka päiväreissulle tai illaksi saunomaan – sitä mökilläoloa arvostaa siten paljon enemmän! Yhdet sukulaiseni ajavat n. 5 h mökilleen, mikä sekin tuntuu taas ihan hurjalta! Pari kolme tuntia on omasta mielestäni vielä ”järkevä” matka.
Olen ehdottomasti enemmän järvi-ihminen, varmaankin koska olen aina asunut sisämaassa. Meri on omaan makuuni liian suuri, epävakainen ja kylmä. Järvivesi on ihanan puhdasta, tyyntä ja pienessä järvessä (kuten meidän mökkijärvessämme) kesällä jopa 28-asteista! Ihanaa on myös se, ettei uimisen jälkeen tarvitse pestä ihoa suolan takia. Voisin silti kuvitella mökkeileväni meren rannalla, mutta en ehkä haluaisi omaa mökkiä sinne.
Unelmissaan kunnostaisin isovanhempieni rakentaman mökin, tai rakentaisin tilalle modernimman. Tontti on aivan mieletön, ja paikka on minulle rakkain koko maailmassa, siellä ovat juureni.
Meillä on mökki. Se on lähellä eli siellä voi oleskella muulloinkin kuin lomalla (se on niin lähellä, että sieltä voi käydä töissä ja lapset koulussa) ja tämä mielestäni mahdollistaa sen, ettei koko lomaa tarvitse siellä viettää 🙂
Onnea matkaan mökkihaaveiden kanssa!