En malttaisi millään odottaa, että pääsisimme kunnolla pihatöihin! Eikä sitä oloa helpota yhtään sunnuntaiaamuiset puutarhasarjojen uusinnat, jotka tietenkin pitää katsoa silmä tarkkana. Ja poimia vinkit.

Tänään lähdin aamuisen tv-tuokion jälkeen äidin kanssa kiertelemään paikallisia puutarhamyymälöitä. Löysimme yhden aivan ihanan, pienen puutarhamyymälän, jossa oli kaikki laitettu kauniisti esille. Siellä tuli sellainen olo, että ”haluan nämä kaikki”. Tuollaisissa pienemmissä myymälöissä asioi jotenkin mielummin kuin suurissa ketjuliikkeissä. Jotain pientä sieltä sitten tarttuikin mukaan. Nimittäin mm. ensimmäiset orvokit.

Tein kaksi orvokkiasetelmaa meidän pääsisäänkäynnin yhteyteen. Asetelman keskellä olevan kasvin nimeä en nyt valitettavasti enää muista, mutta sen ympärillä on sitten neljä orvokkia.

Niin…entäs ne meidän tuijat…? Poistin tänään niistä suojakääreet ja tässäpä lopputulos:

Pahalta näyttää siis. Tuskin ne tuosta tokenevat, mutta istutin ne kuitenkin multakasaan. Kaivetaan ne sitten pois jos (ja kun) eivät tuosta virkoa…

Meidän pihalle on muuten tuotu pari kuormaa hienojakoista mursketta, joka on tarkoitus levittää kulkuväylille. Täytyisi hommata jotain nurmikon ja sepelin rajaavaa ”elementtiä”. Olen vähän katsellut sellaista Kekkilän rajausreunaa. Mutta mietitään nyt vielä eri vaihtoehtoja. Ensi viikonloppuna olisi tarkoitus aloittaa pihatyöt oikein kunnolla.

On tämä niin kivaa puuhaa!

Author

18 Comments

  1. Eilen pistin kans ekat orvokit ja istutin montaa erilaista kukkaa rakennettavaan altaaseen. Yhtään en osaa sanoa mitä niistä tulee. Ja en todellakaan osaa edes tunnistaa niitä kun maasta ylös nousevat, jos nousevat. Pääasia että näyttäs hyvältä tuo iso kokonaisuus. Mies rakensi puiden ympärille kehikoita. Ens viikolla istutetaan nurmikko. Kyllä tuosta pihasta vielä kiva tulee ja ei todellakaan helpota käsien syhyyämistä kun katsoo niitä ohjelmia ja lukee lehtiä.

    • Kävinkin kurkkaamassa teidän pihakuvia. Hyvältä näyttää! 🙂
      En minäkään tunnista kasveja – tärkeintä on ulkonäkö ja helppohoitoisuus. 😉

  2. Heh, arvaa vaan mitä me ollaan tänään tehty 🙂 No samaa hommaa! Ekat orvokit täälläkin tuli ostettua….ja vähän muutakin 😉

    • Oi, kiitos vinkistä! 🙂 Tuota voisi kokeillakin, mutta taitaa olla menetettyjä tapauksia nuo meidän tuijat… :/

  3. Orvokkien keskellä taitaa olla pieni hebepensas, joita näkee varsinkin syksyisin kaupoissa ja lankean niihin aina.
    Tuosta Kekkilän reunatuesta sen verran, että näyttää hyvältä, mutta soran ja nurmen väliin kannattaa laittaa levemäpi reunus, jotta ruohonleikkurilla voi ajaa reunuksen päällä, eikä tarvitse rimmeröidä soran ja nurmen rajaa joka nurmenleikkuun jälkeen.
    Mukavaa Vappua Harmajaan!

  4. Olen saanut kaksi talvea omat pallotuijani pysymään hengissä tekemättä niille mitään! En siis suojaa mitenkään, ovat sinkkiruukkuihin istutettu. Huhtikuussa nostin muutamaksi viikoksi etelän puolelta talon itäpäähän liialta auringolta piiloon. (Näin Tampereen korkeudella.) Ja nyt koputan puuta etteivät menehtyisi ensi talvenakaan…
    Hauskaa Vapun jatkoa Valkoiseen Harmajaan 🙂 Kivoja kuvia tuoreimmassa postauksessa!

    • Kiva kuulla, että olet saanut tuijat menestymään. 🙂 Minunkin olisi pitänyt varmaan siirtää ne tuosta pois, sillä tuohon ovelle paistaa aamuaurinko todella kirkkaasti.
      Mukavaa loppuviikkoa sinne! 🙂

  5. Tuija näyttää kyllä tutulta. Meillä se sai liikaa aurinkoa ja muuttui oranssiksi. Vain yksi alaoksa oli säilynyt vihreänä. Yritin sitä elvyttää, mutta ei se siitä toipunut.

  6. Mä kyllä varoitin, että tuija on huono kestämään talvea ruukussa. Maahan olis kantsinut istuttaa niin kuin kehotin 😉

    • Jep, mutta halusin ottaa riskin. En alunperinkään ostanut näitä tuijia maahan istutettaviksi. Mutta näin siinä käy sitten. Höh!

Write A Comment

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.